Syytin kaikkia muita, osoittaen sormel, luulin ampuneeni muita, ammuin
itseeni polveen. Kaivoin syvemmälle kuoppaa, ei ketää kehen luottaa,
ei mieheen tai naiseen. Sitten pimeys, se valtasi kaiken, & sielt ei ollu
pois pääsyy, mut mikä oli tää syy? Jokin suurempi voima sinne johdattaa
vaan, se jokin oli kohdattava. Kädes hirttoköysi, toises ässä, venaas
minne päättymässä. Mietin siinä hetken et ''tää on tässä'', jokin odottamaton
vetikin alta maton, en uskonu ikinä et ison mustan mörön takaa löytyiskin
minä. Totuus, kun se tulee ilmi, mä lupaan sulta katkee filmi. Olo uninen,
valoon astuminen, jääkylmään veteen kastuminen. Iskee ku tuhat
jääpiikki sun selkää, älä pelkää. Ota se vastaa silmät auki, kokonaisvaltaisesti nauti.