Taas se tulee. Yö.
En uskalla nukahtaa, sillä pelkään etten näe sinua unissani.
Ja kun olen pelkoni voittanut puhkean aina kyyneliin.
Osaksi ilosta, että yksi päivä on taas ohi, mutta silti suurimmaksi osin itken kaipuusta ja surusta ja tietämättömyydestä.
Itken muistaessani ne kerrat kun katsoit minuun ja hymyilit minulle.