IRC-Galleria

Tiedän ajattelevani liikaa
mutten voi olla pohtimatta
kenelle kuvitteellinen sinäsi
kirjoittaa

Luulen etten se ole minä,
edes se kuvitteellinen
mutta silti, osa minusta
(se kuvitteellinen ainakin)
ei voi olla ajattelematta
"entä jos"

Tosin
olen jo kyllin vanha elämään
omaa elämääni
ilman ehtolauseita,
tekemään olemisen sijaan

Tiedän satuttaneeni Prinsessaa,
eikä sitä saa mitenkään poistettua

Todennäköisesti ylireagoin,
mutten haluaisi taas
vaeltaa iäisyyksiä Ikijään maassa

Tämä takkutukkainen tallipoika
haluaa kirjoittaa meidät molemmat
tähän satuun

Perjantaina siis piti tavata eräs ihminen, kenen numeron pyysin vappuna. Se pyytäminen itsesäänkin oli jo erittäin voimauttavaa ja upeaa ja hienoa, koska en ollut tehnyt sitä koskaan aiemmin.

Meidän siis piti nähdä perjantaina, ja kuvittelin että se ihminen haluaisi nähdä, mutta erinäisten seikkailuiden jälkeen eksyin Johanneksen kirkon puistoon, mistä siirryttiin jossain vaiheessa randomiin baariin, josta sitten Ogeliin yöksi.

EDIT: lisää tulee joskus, kunhan jaksan paneutua asian kirjoittamiseen.

Mitään uutta alkua, puhdistavaa muuttamista toiseen paikkaan ei ole olemassa, me joka tapauksessa kannamme "matkatavaroita" menneisyydestämme, mennyttä elämäämme. Riippumatta siitä miten kovaa juoksemme, miten kauan juoksemme, se saavuttaa meidät lopulta.

"Kaikki mitä teet on tehty, kaikki mitä näet on nähty
Kaikki mihin kosketat on monin käsin kosketeltu
Muttei sinun käsilläsi, muttei sinun silmilläsi
Muttei sinun sisälläsi ennen kuin on itse tehty "

Avaan lukkojani, upeaa.

Soitit, olen imarreltu, toki. Viisi vuotta se kesti. Tällä vauhdila ehkä sittenkin saamme sen kauneimman poislähdön koskaan.
Armastan sinua, noitaseni.

Connecting to server...
Looking for someone you can chat with. Hang on.
You're now chatting with a random stranger. Say hi!
Stranger: hi
You: hi
Stranger: argh
You: this is my first time that i use omegle, so be gentle, please :P
Stranger: I was talking to a really nice girl
Stranger: hahaha
Stranger: sorry
Stranger: bye
Your conversational partner has disconnected.

:DDDDDD

The world is like a ride at an amusement park. And when you choose to go on it, you think that it's real because that's how powerful our minds are. And the ride goes up and down and round and round. It has thrills and chills, and it's very brightly coloured, and it's very loud and it's fun, for a while. Some people have been on the ride for a long time, and they begin to question - is this real, or is this just a ride? And other people have remembered, and they come back to us. They say 'Hey! Don't worry, don't be afraid, ever, because, this is just a ride.' And we...kill those people. Ha ha ha. 'Shut him up! We have a lot invested in this ride. SHUT HIM UP! Look at my furrows of worry. Look at my big bank account and family. This just has to be real.' It's just a ride. But we always kill those good guys who try and tell us that, you ever notice that? And let the demons run amok. But it doesn't matter because: it's just a ride. And we can change it anytime we want. It's only a choice. No effort, no work, no job, no savings, and money. A choice, right now, between fear and love. The eyes of fear want you to put bigger locks on your doors, buy guns, close yourselves off. The eyes of love, instead, see all of us as one. Here's what you can do to change the world, right now, to a better ride. Take all that money that we spend on weapons and defence each year, and instead spend it feeding, clothing and educating the poor of the world, which it would many times over, not one human being excluded, and we could explore space, together, both inner and outer, for ever, in peace.

- Bill Hicks

http://www.youtube.com/watch?v=vX1CvW38cHA

Välillä tuntuu että tekisin asioita vääristä syistä, mut sitten mietin että johtuuko toi mun miettimiseni itsekriittisyydestäni pääosin. Sit mietin et analysoin liikaa.

Minä en tiedä. Otan siis selvää.