matikan koe oli ja meni, siitä ei juuri ole sanottavaa. perjantaina saadaan takasin ja oon kyllä kädet ristissä siihen asti, että ne neljä tehtävää, joihin en saanut oikeaa vastausta, sisältäis edes jotain oikeantyylistä, niin että makkonen antais edes säälistä pari pistettä, jolloin ois mahdollista saada se arvosana jonka oikeasti tarvitsen. (olipas pitkä ja kaikkien kielioppisääntöjen vastainen lause.)
huomenna on taas vapaapäivä, paitsi että enkun valmistelulla ajattelin käväistä. torstain kokeeseen täytyy jaksaa lukea, vaikkei sillä arvosanalla niin suuresti ookaan väliä. ois kuitenkin kiva saada hyvä numero, jäis hyvä mieli.
oon lukenut tänään vähän lisää tähtiotsaa ja alan jo löytää joistakin runoista syvempää merkitystä. oon miettinyt paljon myös sitä onko kaikkea aina pakko selittää ja selventää ja syventää, miksei voi vain tyytyä siihen tekstiin ja ajatella sitä sellaisenaan. mun mielestä runoa joka kertoo pettämisestä ja kaikkien nussimisesta ja rakastelun tai nussimisen erosta on näin äkkiseltään vaikea ajatella syvällisesti. ehkä otto ei ole vielä hyvä runoilija (äidinkielen opettajan mielestä), koska sanoo asioita suoraan, kiertelemättä. tai sitten mä olen vain huono runojen lukija, mikä on todennäköisempää. toisaalta onko sen niin väliä, ymmärrän asioita omalla tavallani ja mun mielestä runot on nimenomaan sellainen asia, joita jokainen saa tulkita suunnilleen kuten haluaa.
---
enää muistan näyistä vain kaksi:
ensimmäisessä istuin
rakastettuni eveliinan kanssa
verellä täytetyssä kylpyammeessa,
toisessa olin nuori jumala.
---
se mitä minusta näette,
ystävät, on pelkkä kulissi.
oikeasti olen hullu.
ihoni alla salamoi,
äänetön raukea kaaospyörre,
sen takia niin monet
uneksivat minusta.
---
että tällaista tällä kertaa. <: