IRC-Galleria

Selvisin! Se koe oli aikas hirveä, mutta kirjoitin sen kolme vastausta mitä käskettiin viidestä tehdä. Saas nyt nähdä miten käy. Läpi pääsen ainakin kun ne kirjoitin, mutta paremmasta en tiedä. Minä en siitä niinkään välitä, mutta olisihan se hienoa ylpeillä hyvillä arvosanoilla isälle. Minä, luuseri, kirjoittaisin hyviä arvosanoja. Kyllä siitä jotain sanomista voisi tulla :D Ihan niin kuin siitä matikasta..

Mä en ainakaan mitenkään erikoisesti pidä kirjoituksissa istumisesta. Pitää olla täysin hiljaa, eikä paikaltaan saa liikkua. Mä olen sen verran levoton, että menee opaljon energiaa vaan keskittymään siihen, että olen hiljaa.
No isosisko aina sanoo mulle, että kyllä sitä on kirjotuksissa hyvä palvelu, ja onhan se oikeassa. Jos tahtoo vessaan, niin pitää nostaa käsi ylös, ja valvoja tulee hakemaan. Tämä sitten opastaa vessalle ja odottaa kunnes on valmis, ja opastaa takaisin paikalle.

Mutta siskon mielestä paras on se kun tiputtaa jotakin, eikä sitä saa nostaa. Siinä on kuulemma lunttaamisvaara, tai jotain.
Mun vieruskaverilta tippui sen vastauspaperi lattialle, ihan mun penkin viereen, ja tietenkin automaattisesti meinasin nostaa sen. Olin jo kumartunut, mutta sitten muistin, ettei niin saa tehdä ja painoin pääni nolona pulpettiini. Se tyttö nauroi joka istu mun vieressä, samoin se naisvalvoja joka sitten kävi noukkimassa sen paperin sieltä lattialta. Ja joka kerta kun juuri tuo valvoja opasti mua vessaan, se hihitteli! Se oli noloa, mutta mua nauratti kanssa. Vaihdettiin ihan muutama sanakin, vaikka sekin on ehkä kiellettyä. Mun vaan oli pakko saada puhua välillä.

Myös eräs toinen valvoja naureskeli mulle, kun söin. Mulla on tapana kokeen alettua olla koskemattakaan papereihin ainakaan puoleen tuntiin, jotta rauhotun. Niinpä siinä istuin jalat ristissä ja mussuttelin eväsleipääni, kun yks valvoja käveli ohi, ja just mun kohdalla tirskahti. Ai mitäää, näytänkö niin pöllöltä kun syön?
Kahdeltatoista pidin kans lounastauon ja mussuttelin ruokaani. Satuin vilkaisemaan sitä valvojaa, ja se hymyili siellä omahyväisenä mulle, katsoi suoraa minuun! Hämmennyin. Uhhuh..

Kokeen jälkeen kipitin TYKille ja menin otania vastaan. Just sillon kun niiden tunti loppui, puhuin isosiskon kanssa puhelimessa. Myöhemmin puhuin vielä isänkin kanssa. Olin vaan niin väsynyt, etten mitään olisi jaksanut tehdä. Mentiin sitten otanille kotiin, ja löhöiltiin. Oli ihanaa olla sen kanssa pitkästä aikaa. Ei sitä kyllä kauaa kestänyt, kun piti viedä koirat ulos. No katteltiin me yks leffakin, Dump&Dumper. Oli se kyllä hauska, Jum Carraey on naamailija <3 Ja ultsi teki kakkua, mua varten!! Olin joskus pari viikkoa sitten pyytänyt, että se tekisi jotain hyvää, ja nyt se sitten muisti! Ah oli hyvää suklaakakkuaaa~ <3
Sitten kello oli ykstoista, ja sain kyydin kotiin. Pitkästä aikaa niinkin, olin ollut siellä tosi monta viikkoa peräkkäin äidin autolla. Sain kyydin kotiin asti! Oli kivaa, ei tarvinnut väsyneenä mennä bussilla.

Ikävä kyllä tulee, ei nähdä taaskaan kun vasta ens viikonloppuna. Se on kavereillaan pelailemassa tänään, ja huomenna bändireeneissä. Minäpä istun kotona.
Jeps.
Olen väsynyt, mutta ihan hyväntuulinen. Tänään paistaa aurinko, ja vois sitä mennä uloskin! Ehkä iida lähtis mun kanssa pulkkamäkeen tai jotain ^^