IRC-Galleria

Anni alkoi yhtenä yönä vihata perusdemaria. Sellaista tuulipukuun pukeutuvaa tahnaihmistä. Minä puolestani aloin inhota pikkunäppäryyttä. Pikkunäppäärää tapaa puhua, kirjoittaa, olla. Sellaista mukakonstikasta ja siten ilskottavaa.

Suomi, kuten agglutinoivat kielet yleensä, sisältää kosolti affikseja, joista suurin osa lukeutuu loppujohdoksiksi, eli suffikseiksi. Prefiksit puolestaan ovat ominaisia fleksiokielille, kuten saksalle.

Muistan tuon vielä huomenna, muistan tuon vielä huomenna, muistan tuon vielä huomenna.

Musta tuli tänään Tiinan kesäkissa. Oikea rotunarttu.

Mulla on ikävä Jäniksen vuoden jänistä. Ja Tahdon asiaa, en onnistu saamaan vikaa DVD:tä ennen kuin muutto koittaa.

Tänään meni sähköt ja aamuolo oli puutunut.

Eilen en lukenut pääsykokeisiin, vaan katsoin elokuvaa Kaksoset. Se oli voittanut jonkun Kultainen vasikka palkinnon ja siinä puhuttiin hollantia. Kun mies sanoi naiselle ilkeästi, nainen pyörtyi miehen jalkojen juureen. Itkettävää nykydraamaa ja koskettavaa totuutta siis.

Aamupöhnä, keskipäivän pöhnä, iltapöhnä, yöllä ei saa unta, aamupöhnä...

Menen tänään vahtimaan Liisaa. Se ei voi puhua mitään ja mikä pahinta, en saa naurattaa sitä ollenkaan.

Kohta etkoille Zasun kommuuniin. Tiina on siellä. Kivaa.

Musta on tosi omituista, että oon alkanut duunailla irc-galleriaan päiväkirjamerkintöjä. Jotensakin se on ihan Annin juttu, eikä mun.

Pompittiin Saaran kanssa Kuudennen linjan sisäpihalla. Ja sitten mentiin johonkin ihme loukkoon. Joonas kuvas. Saara jahtas mua vitsan kera ja huusi että pappa antaa piiskaa. Sellasta me leikittiin aina pienenä. Merihaassa paistoi aurinko, mutta me ei koskaan ehditty sinne.

Huomenna on mun serkun häät. En tunne sieltä ketään , paitsi Saaran ja graafikko-Joonaan, johon tutustuin tänään.Joonas friikkaa, jos me puhutaan suurista mustuaisista.

Äly tulee väläyksinä, tyhmyys pysyy.