IRC-Galleria

Mulla on ikävä sitä, kun sai päättää mitä huomenna tekee
Mulla on ikävä sitä, kun ei tiennyt mitä silloin tekee
Ja jos itselleni yritän vapaan suoda, mua ahdistaa,
koska tiedän että on kahleet.

Mulla on ikävä sua, joka saat mut hymyilemään
ikävä sua, joka saat kosketuksesta värisemään
Mulla on ikävä niitä päiviä, jolloin vain maataan
ikävä sitä, kun ei tarvitse murehtia muista,
vain meistä, koska me nähdään vaan toisemme

Vaikka on kevät, tuntuu syksyltä
Vaikka pitäisi olla ilo, tuntuu surulta
Vaikka pitäisi olla kevät, lumi on täällä
Mulla on ikävä, koska aina valitan

Se sanoi, että
eräs tyttö on kuin nukke,
miten maailmassa voi
olla jotain noin suloista?

Ei se ole sitä samaa paskaa
kuin tavalliset prinsessat.
Ei kerro tarinoita, mistä on
pienet tytöt tehty.

Kertoo mistä on pienet
pojat tehty, kääntää
kaiken ruman kauniiksi,
eikä tyydy vain itse
olemaan kaunis

Heitä ei ole saduissa,
häntä ei toisaalta ole olemassa.

Luin sun päiväkirjaa, salaa.
En kertonut, vaikenin.
Siellä luki, et koskaan palaa.
Kaduin. Tiesin tulevaisuuden
jo valmiiksi.

Ennen odotimme yhdessä
kesää. Mutta enää
penkillä ei ole tilaa,
metsä hakataan ja
maailmastani tulee betonilähiö.

Suurkaupungissa emme
katso ehkä pahasti, mutta
siitä tulee se olo, että
kukaan ei huomioi, koska
on niin pieni.

Joskus tekis mieli pyörtyä kokonaan,
vaikka ei oikeesti pyörrytä.
Luen kirjaa, koska pitää.
Toisaalta pidän tästä, vaikka olen
jo aika väsynyt.

Tiedätkö? Et varmaan voi tietää,
koska en ole kertonut vielä.
Sunnuntaina luulin, että hajoan,
mutta tänään luulen selviäväni.

Olen uinut pitkän matkan
ja silmiäni kirvelee. Olen kävellyt
pitkän matkan, jalkojani polttelee.

Olen ihastunut useasti, keneen?
En kertoisi. Tänään kirjoitin
naamioitumisesta. On vain
helpompi kirjoittaa, että olet söpö,
kuin sanoa se ääneen.

Kuinka moni sanoo sen sinulle
kirjoittaen, mutta sinua oikeasti
tarvitsen.

Olen tehnyt asioita
joita ei olisi pitänyt tehdä
mennyt perässäsi paikkoihin
joihin ei olisi pitänyt mennä

Olen nähnyt unia
joita ei olisi pitänyt nähdä
kuullut sanottavan sanoja
joita en olisi halunnut kuulla

olet kauneinta

Menet niiden luokse ja itket ja kuuntelet
lukitse ovesi nyt tiukempaan
huudan kynnyksen yli

Olen tullut maailmasta
jota ei olisi pitänyt olla
kaikki kuvattuna julisteissa
joita ei enää ole

Aion katua tekoja
joita en ole tehnyt
odottaa tulevia vuosia
jolloin kukaan ei enää muista

_____________________________________________

Kaikki hävii kiireen keskellä, vaikka ei olisi aikaa hävittää.

Kun pitäisi jaksaa
miettii vain vääriä asioita
se tuottaa sisäisen pahoinvoinnin
mulla ei oo rahaa
henkisen pahoinvoinnin

Tekee mieli painaa,
vaikka ei ole vielä mun pysäkki

Haluan tupakkaa, vaik' en oo koskaan polttanutkaan
Haluan nukahtaa, vaik' en oo oikeesti koskaan nukahtanutkaan
Haluan vapahtaa, vaik' en koskaan ole uskonutkaan
Haluan unohtaa, vaikka olenkin unohtanut

katson kuvia ja nauran ihmisille joista en välitä
se on antavaa. silti puhun niistä ihmisistä usein,
vaikka ne eivät minulle merkitsekään hyvässä
mielessä. siitä saa vaan jotain irti. :D

tiedän ihmisen joka puhuu kaikista pahaa,
mutta sitten mietimme että miksi hän
sitä tekee? mutta tyydymme pysymään
hänestä loitolla mahdollisimman paljon :D

tuntuu että tän vuoden puolelle on jatkunut
aika, jollon elää unessa. en tiedä millon
herään. ehkä sit kun ollaan lähempänä
kesälomaa. olisipa hiihtoloma kiva. puhun
vain lomista, koska sillon ei ole koulua :D

välillä olen sekaisin, välillä en. niin se vain
on. mutta tuntuu että olen taas löytämässä
tanssin ja taiteen niin kuin oli joku aika sitten.
pystyn taas luomaan, koska olen pitäny parin
viikon tauon. nyt kaikki on ehkä mahdollista :D

tanssin osalta enemmän, koulun osalta
vähemmän.