Taas vatsassani perhonen lentää,
pienipieni pelko on taas saanu siivet selkään,
mut se on hyvä hyönteinen, elämänmyönteinen
sen mitä huomenna oksesin varmasti syön eilen,
en osaa käsitellä aikaani tauluissa,
kuvaan aikaani vaan aikalaislauluissa
puutarha elää ajassa, mä elän siel sisäl
sielun ajat on palatsi, niin mä miellän sitä
Älä itke lapsi sisälläni, älä itke enää,
on hyvä olla sisälläni, talvipuutarha
aurinkona sydämeni lapsi hyvä herää,
älä hautaudu niin syvälle, talvipuutarhaan
kato kuinka kauniisti kasvot täällä uurtuu
koitan nostaa naikkei mut jalat maahan juurtuu
seison sit aloillani, omil jaloillani,
koitan tehä vaikutuksen suhun ja muihin mun tavoillani
toivon et must ois hyötyy
hyökyy aallot tyhjiä lyö lyötyy
myöntyy maailman tyyliin, jossei välitetä rauhast,
mennään askeleest kauas mut sit käydään vaan kaupas,
en sekota jännitystä järkeen
tähän lainiin kastan verta pensselin kärkeen
nyt mä lupaan ja vannon en eti enään mitään täydellistä, mä etin vaan tärkeet
ja unelmat täällä vanhemmiten vertyy vaik niitten päälle isoiso pölykasa kertyy
huiskasen huiskalla ne tuoreeks, virvon varvon tassut terveeks ja nuoreks.
voiks kynttilät sammuttaa, on lämmin (lämmin)
mä suljen silmät ja nukun sikeämmin
ja hymyilen unissani pois puhallan talven,
ja kun herään, en voi uskoa et oon valveil,
voiks kynttilät sammuttaa, on lämmin (lämmin)
mä suljen silmät ja nukun sikeämmin
ja mä hymyilen unissani pois puhallan talven
ja ku herään, en voi uskoa et oon valveil.
Pidän itestäni huolen, pidän itestäni siihen asti kunnes kuolen,
lupaan sen verran lapselle sisälläni : Unohda sun huolet.
Koska sen lapsen huolet on mun huolist puolet,
helposti täällä eksyy elämänsä reitiltä,
kärpänen saa neuvoja vaan hämähäkin seitiltä,
ja sunkin on mentävä, mut muista sä et oo lentäjän poika,
sä oot lentäjä!
Älä itke lapsi sisälläni, älä itke enään
on hyvä olla sisälläni, talvipuutarha
aurinkona sydämeni lapsi hyvä herää
älä hautaudu niin syvälle, talvipuutarhaan
voiks kynttilät sammuttaa, on lämmin (lämmin)
mä suljen silmät ja nukun sikeämmin,
ja mä hymyilen unissani, pois puhallan talven,
ja kun herään, en voi uskoa et oon valveil.
Tässä maailmassa, vessa on vaan reikä lattiassa,
ja mä sanon tän nyt kaunistellen,
mut se mitä sieltä valuu ,valuu alakerran lautaselle,
ja jos litteämatti taskussas painaa
ja lompakossa asuu vielä parikin sen kaimaa,
talven tulo voi tehä susta vainaan,
siks siltojen alle nää lainnit lainaa,
ei juice enään puutarhansa kupolia raapinut
mut kauneus ei katoa, taas kastettiin paavi,
yhel on pokaali, toisella paskanen saavi
ei oo kovin salaista, sä näät nyt suoraan maailmaani,
älä itke lapsi sisälläni, älä itke enää,
nyt on hyvä olla sisälläni,
aurinkona sydämeni lapsi pieni herää,
älä hautaudu niin syvälle, salainen maailma.