yksin kävelen mun yksinäisil vuoril
jotkut pakenee huorii tuun tänne yksin miettii mun huolii
elämän parempii puolii miks kaikki joskus pois kuolee
ei ei pois huolet ja murheet tuon esiin mun vahvimmat tunteet
teet mun elämästä kokonaisen oikeesti toisinaan toisellaisen
voin olla sun kanssas onnelinnen elämä taas on todellinen
elän onnellisesti ehkäpä jopa lopullisesti
yksinkertaisesti rakastunut suhun mä oon
en anna sulle koskaan mitään tapahtua
oot ainoo kehen voin rakastua tarviinko lisää todellisuuden tajua
katon auringon laskua kaivan mun vasempaa taskua sielt kaivan kuvan kauniin kuvaan katon hymyillen sydän jusähtäen mietin
kyyneleet pitkin poskia haluisin sua jo niin halata ja todelliseen rakkauteen palata voin vain yksin yöt valvoa kun sydän tarvii lisää lämpöä ja valoa kävelen pitkin tyhjää katua jotai valot valasee hampaat kilisee ja kalisee ja autot kun ohi vaan vilisee toisilla bisse pullot kilisee