Tänään on ollut hyvä päivä. Oon saanut selkiytettyä itselleni sen tosiasian, että häät järjestetään paljon myöhemmin kuin nyt on kaavailtu. Mulla tulee kamala stressitila, kun ajattelen, että jostain pitäisi kaivaa useampi tonni hääjuttuihin. Suosiolla siirrän häitä vaikka vuodella tai kuudella kuukaudella eteenpäin. Syyshäät kuulostais kyllä pirun hyvältä, koska ollaan molemmat syksyn lapsia. Tai sitten vuoden 2019 kevät vois olla hyvä aika juhlistaa meidän yhteistä elämää. Naimisiinhan me mennään viimeistään ens vuoden huhtikuussa, kuudennen vuosipäivän tienoilla. Juhlat voi järkätä vaikka 10 vuoden päästä.
Tää uus koti tuntuu niin luksukselta vanhaan osittain homeiseen läävään verrattuna. Täällä on avaraa ja valoisaa, ihanat vaaleat lattiat, tiskikone, järvi vieressä ja saatiin mei asunnon mukana uusi pesukonekin. Tää koti oli sellainen lottovoitto, että jebajee. Eniten ehkä diggailen siitä, että pimeällä näen vastarannalla olevien kerrostalojen valot. Pikkujuttu, mutta se säväyttää mua suuresti.
Arkipäiväisistä jutuista voin iloita siitä, että keikkatyöpaikka on noin 10 minuutin kävelymatkan päässä kodista. Tulee ainakin haukattua happea ennen kuin aloitan päivän työt. Mukavaa olla mielenterveyspuolella töissä - se on se mun juttu.
Kohta lapset tulee piipahtamaan meidän luona. Jeejee!