IRC-Galleria

Mikä saa ihmisen palaamaan uudelleen ja uudelleen kouluun? Tällä hetkellä sanoisin, että ihan puhdas tyhmyys. Okei, haluan kehittää itteeni tiedollisesti ja taidollisesti, mutta miks tää on taas yhtä tahkoamista? Ja ehkä pöljempi oon, kun haen seuraavassa haussa ammattikorkeaan, jotta pääsen eteenpäin palkkaluokassa ja pääsen hoitotyöstä eroon. Ei tällä nivelistöllä ja selällä hoideta jengiä tai oon pian ittekin hoidettavien joukossa. No ei, oon tyytyväinen siihen, että mulla on mahdollisuus opiskella. Ei pitäis valittaa, vaikka välillä ottaa päähän kouluhommat.

Muuten menee hyvin. Pojat kasvaa ja rakkaus kukoistaa. Häämatkalla käytiin heti uuden vuoden jälkeen ja oli aivan ihana reissu. Pystyin olemaan rento enkä mielestäni nalkuttanut samaa tahtia, mitä täällä kotona. Seuraavaa matkaa odotellessa. :)

Tää vuosi on tähän asti ollut nousujohteinen, toivottavasti on myös jatkossakin.

Kaikki ok, vaikka ikää tulee koko ajan lisää. Vanheneminen ei haittaa, kunhan en rupsahda yhdessä yössä.

Kohta on kaks viikkoa oltu naimisissa K:n kanssa. Mää vannoin joskus, etten mee toista kertaa naimisiin, mutta pyörsin puheeni. K on mulle kaikki kaikessa, koko elämä.

Elämäni lyhyin rakkaus täyttää huomenna 8 vuotta.

Kävin saunassa mielenkiintoisen keskustelun numeroista ja ikäluvuista Elban kanssa. Mää en tainnut pysyä kärryillä Eljaksen logiikassa, mutta on sillä ainakin ajatuksia, jotka herättää keskustelua. Mukavaa, että lapset on niin miettiväisiä ja ajattelevat asioita, joihin tällainen mun ikäinen kääkkä ei enää pysty. Ja iästä puheen ollen, E ajatteli mun olevan tällä hetkellä 23-vuotias. Olin otettu, vaikka ei se osannu ajatella, mikä mun ikä on. Sanoin, et päälle 20-vuotias, kaksi numeroa peräkkäin, niin siitä se 23 tuli. (Eiks se Jim Carreyn leffa ole 23? Se, jossa se numero tulee koko ajan esiin?)

Huomenna mää ostan uuden televoonin. Menee hermot tuohon Microsoftiin, koska se on kuolevaa teknologiaa. Päivityksiä ei tahdo enää tulla ja muutenkin toi prakaa. Välillä instaa selatessa kuva sammuu tai hyppii. Huomenna vaihdan merkkiä ja valitsen sen puhelimen, jota kaverit eniten suosittelee.

Vakkarityöpaikka otettu vastaan tänään. Oon huippuiloinen tästä mahdollisuudesta ja haasteesta. Pidän kyä kiinni keikkatyöstänikin, kaiken varalta. Pitää pitää hyvää työverkostoa yllä.

Ostin uuden työpaikan kunniaks jäätelöä, vaikka K ehdotti kuoharia. Musta on tulossa pahempi kurppa kuin oon jo.

Tänään on ollut hyvä päivä. Oon saanut selkiytettyä itselleni sen tosiasian, että häät järjestetään paljon myöhemmin kuin nyt on kaavailtu. Mulla tulee kamala stressitila, kun ajattelen, että jostain pitäisi kaivaa useampi tonni hääjuttuihin. Suosiolla siirrän häitä vaikka vuodella tai kuudella kuukaudella eteenpäin. Syyshäät kuulostais kyllä pirun hyvältä, koska ollaan molemmat syksyn lapsia. Tai sitten vuoden 2019 kevät vois olla hyvä aika juhlistaa meidän yhteistä elämää. Naimisiinhan me mennään viimeistään ens vuoden huhtikuussa, kuudennen vuosipäivän tienoilla. Juhlat voi järkätä vaikka 10 vuoden päästä.

Tää uus koti tuntuu niin luksukselta vanhaan osittain homeiseen läävään verrattuna. Täällä on avaraa ja valoisaa, ihanat vaaleat lattiat, tiskikone, järvi vieressä ja saatiin mei asunnon mukana uusi pesukonekin. Tää koti oli sellainen lottovoitto, että jebajee. Eniten ehkä diggailen siitä, että pimeällä näen vastarannalla olevien kerrostalojen valot. Pikkujuttu, mutta se säväyttää mua suuresti.

Arkipäiväisistä jutuista voin iloita siitä, että keikkatyöpaikka on noin 10 minuutin kävelymatkan päässä kodista. Tulee ainakin haukattua happea ennen kuin aloitan päivän työt. Mukavaa olla mielenterveyspuolella töissä - se on se mun juttu.

Kohta lapset tulee piipahtamaan meidän luona. Jeejee!

Muutto uuteen asuntoon odottaa ens viikolla. Jeejee!!

Nyt on koulut käyty, ja takataskussa on lähihoitajan ammattitutkinto. Jee! Onneks on töitä luvassa ens maanantaista alkaen - vaikkakin vain pieneks hetkeks, mutta saanpahan jalkaa oven väliin. Ens kuussa aion lomailla vikan viikon K:n kanssa. Voidaan erakoitua kotiin, ja jos on poikien syysloman aika, niin voidaan olla naperoitten kanssa, vailla huolta kiireestä. Tai ehkä sytytetään neljäs maailmansota kotona, ja keskustellaan tulevista häistä. Tunnutaan olevan eri mieltä aivan kaikesta, eli kompromisseja pitäis löytää. Huokaus.

Kohta pitää vaihtaa ihanat yöhousut farkkuihin ja lähtee kohti harkkapaikkaa. Tänään vuorossa on läksiäiskahvit. Ihanaa nähä kaikkia mahtavia tyyppejä, mutta olisin mieluusti liimautunut kotiin sohvalle, kattelemaan Frendejä. No, huomenna si.

Tuntuu, että elämä hymyilee pitkästä aikaa meille. Oli sellainen tasapaksu kausi tuossa aiemmin, mutta ny on monta rautaa tulessa. Jesss.

Vanhempi rakas poikani on jo 10-vuotias. Paljon onnea äitin jantteri! ❤💛💜💚💙

Just ehdin täyttää 32 vuotta ennen kuin saan lähihoitajan paperit ulos koulusta. Vietän vielä kaks päivää mt-asumisyksikössä, ja sitten se on siinä. Näyttö on suoritettu, mutta lisäilen sinne viä parit jutut huomisen ja perjantain aikana. Taputan itteeni olalle, kun perjantaina pääsen kotiin, ja tajuan, että suoritin kunnialla koulun alusta loppuun. Miksi taputan itteeni? Siksi, etten ole kouluihminen ja purin hammasta monta kertaa, vaikka teki mieli heittää hanskat naulaan. Mutta selvisin kaikesta - jopa verkkokurssin miljoonalta tuntuvasta kesätehtävästä.

Viimeinen viikko on ollut mielenkiintoinen. Saatiin asuntotarjous vuokranantajalta, mutta ei tartuttu sitä. Ollaan tarjottu tiettyä rahasummaa omasta asunnosta. K puhaltaa kaiketi uudet tuulet. Mää valmistun ihan just. Varasin meille juhlapaikan häitä varten, jotka juhlitaankin huhtikuussa - ei helmikuussa, kuten ensteks suunniteltiin. Hyvin menee siis parisuhteessakin. Hymiö.

Kohta unta kuulaan, jotta aamulla jaksaa taas herätä viiden maissa. Ajattelin huomenna olla niinkin retee töissä, et leivon pullaa ja vietän mahdollisimman paljon aikaa kuntoutujien kanssa. Tulee ikävä kyseistä paikkaa, mutta onneks välillä voi heittää keikkaa sinne. Jeejee.