IRC-Galleria

Tuli aika mainioita pippareita eilen tehtyä poikain kanssa. Eljas on nyhertelijä eli vähän vaan koristeli keksiä juhlavampaan kuntoon, Eeli hieman enemmän ja mää sulloin keksit täyteen karkkeja. Tai ehkä oon se pahin karkkihiiri meistä kolmesta, vaikka olenkin olevinani vastuullinen aikuinen.

Nyt on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehty. Kasvun tukeminen ja ohjaaminen tulee olemaan mulla työkokemuksen takia lyhyempi kuin osalla porukasta. Sovittiin, että menen päiväkodille ens syksynä pariks viikoks tutustumaan lapsiin ja sitten hoidan näytön kotiin. Pääsen siis ekana hoitamaan vanhuksia ja sitten opiskelemaan kuntoutusta. Erittäin bueno! Pääsen myös E-ryhmään. Tuttu kirjain, sillä olin e-luokalla lukiossa aikoinani. Viimeinen tyttöluokka (sattumaa), ellei nyt ole muodostunut samanlaista akkalaumaa kotiseudun lukioon. Hyvillä mielillä lähden opiskelemaan tuossa kuukauden kuluttua. Pääsen heti katsomaan millaisia lääkelaskut on, vaikka varoitin olevani siinä kädetön. Opettaja ihmetteli, et mitä puhun, sillä sain matematiikan testistä lähestulkoon täydet pisteet. Enköhän mää ne opi, koska mulla on tukiverkostossa isä, joka on opettaja ammatiltaan. Innolla odottaen.

Jaahas, ruoka-aika.

Kyllä kannattaa joskus lenkkeillä eri suunnassa kuin normaalisti, sillä silloin voi löytää jotakin kivaa. Tepasteltiin eilen lyhyt iltalenkki K:n kanssa. Bongattiin hieno katutaideteos erään alikulkusillan seinistä. Oli tosi piristävää nähdä jotakin niin hienoa, sillä yleensä oon ajatellut, että graffitit on niitä rumia kirjoitussöhröjä, joista ei kukaan saa selvää. Otin oikein kuvat karhuista ja lähetin ne Soilalle nähtäväks. Pitää joskus taluttaa pieni ystävä tunnelliin. Voidaan sitten yhdessä sanoa "vau" ja ihastella niitä.

Tänään olisi aika leipoa piparkakkuja. Ihan valmistaikinasta vaan, koska se on yksinkertaisesti helpointa ja me mennään pipareitten kanssa sieltä, mistä aita on matalin. Pitää ostaa myös karkkeja ja sokerikuorrutetta koristeluun. Hihhii. Lapset tykkää. Piparkakkutalo tehdään si myöhemmin, niin se ei kerää pölyä päällensä ennen joulua, jolloin sen voi syödä.

Jospa kuuntelis hetken musiikkia ja sitten vasta tekis kaakaota. Jospa alottais tämän päivän rennosti.

Hammasröntgeniin pitäis mennä. Miten voikin pieni asia olla niin epämiellyttävä, että mieluiten skippais koko homman? Ei se meno eikä korujen poistaminen kuvauksen ajaks, mutta se käyttötarve. Nghhh.

Väsyttää. Koko. Ajan. Aneeminen en ole ja vedän D-vitamiineja. Ehkä oon vaipumassa talvhorrokseen, niinku osa eläimistä. Jospa katsellaan asioita tarkemmin sitten maaliskuussa.

Viikonloppuna vois kirjoittaa poikien kanssa kirjeet joulupukille tai tehdä lahjatoivelistan. Me tosin ostetaan tänä vuonna lahjat vasta joulun jälkeen, päivä ennen kuin nappulat tulee meille. Tosin voi olla, että legot hankin jo ennen joulua, jotta varmasti saan sellaisen ison paketin lapsille. Onneks tänä vuonna ei tartte ostaa aikuisille mitään eli säästää pitkän pennin, kun ostaa vain lapsille.

Selvitin tänään yhden asian ja kuten oon jo itselleni hehkuttanut, niin voiton puolella ollaan jo. Kevyt olo, vaikka monelle kauhua tuottava pitkäaikainen kokemus. Mutta kaikesta selviää kyllä. Jeejee!

Tänään jouluvalo-ostoksille. Jeps.

Heräsin tähän hetkeen katsomalla päivämäärää. Kuukauden päästä mun nuorempi on jo 6-vuotias! Voi jeesuksen perse miten aika lentää. Onko mulla tosiaan jo 8- ja 6-vuotiaat lapset? Missä välissä musta kasvoi 30-vuotias kääkkä, sillä juurihan mää olin täyttänyt 22 vuotta.

Oikeesti, mitä?

Luulin olevani selvillä vesillä hammaslääkäripelon suhteen, mutta kyllä se sydän vaan hakkas taas siinä lavetilla maatessa tuhatta ja sataa. Tosin tajusin, että en pelkää sitä lääkäriä, vaan mahdollista kipua ja kolinaa, joka syntyy, kun hampaita korjataan. Onneks tällä kertaa oli kyseessä vain tarkastus eli hampaita vähän tökittiin ja katseltiin. Sain uuden ajan ja hammaslääkäri kysyi haluanko yhden viisaudenhampaan revittävän irti vai paikattavan, koska siellä on reikä. Annoin luvan poiskiskomiseen jos juuret on suorat. En meinaan aio maata monttu avoinna, kun vänkyrää hammasta revitään ulos suusta. Hell no. Jos tunnen kipua, niin silloin haluan purra hampaita yhteen ja puristaa huulet viivaks. Niin se vaan on.

On kyllä aika jänishousumainen olotila tällä hetkellä. En osaa sanoa oonko pelkuri vaiko hyvän itsesuojeluvaiston omaava ihminen. Tuntuu, että meni niskatkin jumiin, kun jännitin eikä se huono penkki edesauttanut asiaa. Se tuoli on suunniteltu selvästi pidemmälle ihmiselle kuin 157 senttisille kääkille. (Pitääpä muuten joskus mitata ittesä aamulla ja illalla, että näkee miten paljon ruoto menee päivän aikana kasaan ja ottaa siitä keskiarvo. Siinä on sitten se pituus, jonka ilmoitan jos se tarttee ilmoittaa.)

Jospa loppuviikosta kävis Juhlamaailmassa ostamassa ilmapalloja. Ehkä huomenna? Jos ostan lapsille samalla palloja, kun ne niistä niin tykkää. Kissakaan ei pelkää niitä, yleensä yrittää lätkiä niitä tassuillaan. Pitää vaan kysyä kuskilta, että passaako poiketa Koskeloon huomenna.

Kohta Netflix päälle ja SoA pyörimään, niin unohtuu oma elämä hetkeks ja voi syventyä rikollisten maailmaan.

Mulla taitaa olla leima otsassa, jossa lukee, että oon täyspäiväinen idiootti tai tietämätön. Kuulemma EU ja Eurooppa on kaksi eri asiaa. Mitä, onko? :D Vaikken olekaan istunut tähän asti elettyä elämääni nenä kiinni koulukirjoissa, niin oon ihan yhtä fiksu kuin muutkin. Jos joku luulee, etten tiiä noitten kahden eroa, niin hei mambo vaan sille ihmiselle.

Se, että uskaltaa sanoa mielipiteensä ja olla eri mieltä kuin valtaväestö, on hyväksyttävää. En ole koskaan kokenut tarvetta myötäillä toisia, sillä mulla on omat mielipiteeni ja periaatteeni, joista pidän kiinni. Asioista voi väitellä, mutta turha alkaa jankuttamaan jos kummallakin - tai edes toisella - on hyvät perustelut olla eri mieltä.

Osa ihmisistä näkee maailman pallona, osa parina mantereena, joilla asuu meitä hyväosaisia. Suurinosa Maan asukkaista on kuitenkin niitä, jotka asuu köyhemmissä maanosissa kuin Euroopassa tai Amerikassa.

Peace out.

Kävi kuten ennustin eli nuorimmaiseni herätti mut viideltä. "Täällä on liian pimeetä." Yritin sanoa, että niin yöllä kuuluukin olla, sillä ei kukaan nuku valot päällä. Eikä siinä mitään, että heräsi viideltä, mutta omat unet jäi vähiin yön aikana, sillä valvoin taas kolme tuntia kesken parhaan nukkumisajan. Möh. Lauantaina olin vähän väsynyt ja välillä nauroin ja välillä taas oli hermo tiukassa. Selvisin kuitenkin päivästä, vaikka rikoin heti aamulla mukin lähtökiireessä ja näin väärin jotakin juttuja.

Ylihuomenna pitäis mennä pitkästä aikaa hammaslääkäriin. Oon pakoillut sitä tarkastusta liian kauan, joten nyt on hyvä aika paikata lusmuilua. Toivottavasti hampaat on hyvässä kunnossa, sillä inhoan reikien paikkausta. Mulle tarttee yleensä tuutata sitä puudutusainetta aika reilusti ja sitten ollaankin puoli suuta halvaantuneena useamman tunnin ajan. Ilmeisesti mun kohdalla pitää paikkaansa se tulos, että punapäät tarvitsee enemmän puudutusaineita. (Joo, mulla on värjätty punainen tukka, mutta värin alta kasvaa yleensä ruskea tukka, jossa on ripaus punaista. Johan sen näkee ihonväristäkin, sillä oon kunnon valkonaama, jolla on pisamia ja kaiken huippuna palan älyttömän helposti.) Jospa tällä kertaa todettais, että kaikki kunnossa, mee kotiis ja ole juomatta makeita litkuja. Toivossa on hyvä elää.

Eteisen kaappi saatiin purettua todella nopeasti perjantai-iltana. Nyt se tila on paljon avarampi ja valoisampi. Kannatti pistää se rohjo kappaleiks, jep.

Jospa sitä tänään tekisi lasten kanssa pitsaa ja purkaisi eteisen ruman ja kamalan ison kaapin osiin. Ostettiin eilen uusi hylly vanhan tilalle Ikeasta. Tulee valoisampi eteisestä, kun toi romboosi viedään roskikseen. En tiiä ketä sen on tohon ostanut, mutta olisi ottanut sen mukaansa, kun muutti pois. Vinossa ja huonossa kunnossa - viime lauantaina olin saada slaagin, kun avasin ovet ottaakseni lisää paperia, niin kaks helvetin hyllyä tipahti. Kiva räminä kävi. Korjasin ne maanantaina, niin saman päivän iltana ne tipahti taas. Kissakin säikähti niin, että pitkän aikaa kulki häntä paksuna ja selkä irokeesilla. Luuli varmaan, että pommi räjähti. Raukkaparka.

Huomenna mennään katselemaan sorsia tuomiokirkolle ennen kuin käydään morjestamassa mammaa ja pappaa. Toivottavasti huomenna saa nukkua vaikka kuuteen eikä herra Eljas herätä viideltä. Tulee muuten pitkä päivä, kun yrittää keksiä tekemistä ennen lähtöä. Huomenna pääsee si saunaan. Jeejee!

Joulufiilis marraskuussa. Saa nähdä jatkuuko tää joulukuussa vai onko tää tämän kuukauden juttu. Suunnittelen jo millaisia koristeita ostetaan ensimmäistä kotijoulua varten ja mitä kaikkea ruokaa jaksaa laittaa. Kinkkua, lihapullia, vihersalaattia, jokin kastike, herneitä ja perunaa. En itse välitä jouluruuista, mutta kuuluuhan ne asiaan. K heitti läpällä, että ostetaan kinkkupitsaa ja viinapullo. Joo ei. Toivottavasti se oli vitsi...

Eilen kävin oppimisvalmiuskartoituksessa ja uskallan sanoa, että mulla ei ole lukihäiriötä eikä muita oppimisvaikeuksia. Matematiikka meni ihan kivasti, sillä kyllä mää kertotaulut osaan sekä miinus- ja pluslaskut. Jakolaskutkin onnistuu, samoin kuin osa prosenttilaskuista. Silti laitoin siihen paperiin, että mielelläni tulen matematiikan tukiopetukseen, koska se on mun heikko kohta kouluaineissa. Joko en osaa soveltaa tai si multa puuttuu looginen ajattelukyky. Tyhmäks en itteeni kutsuis, koska kyllä ne kaks hernettä pääkallon sisällä kohtaa - aina toisinaan.

Nyt lisää pyykkäystä, jotta saadaan puhdasta ylle ja koti tuoksumaan raikkaalta pyykinpesuaineelta. Ollut hyvä ja touhukas aamu, tykkään.