Kuuntelin televisiosta Pekka Haaviston esitelmän demokratian tuomisesta Sudaniin. Todella avartava kokemus... Mahtavaa kuunnella ihmistä, joka jaksaa tehdä työtä todella vaikeassa poliittisessa tilanteessa rauhan puolesta. Kehtaisikohan sitä liittyä puolueeseen?
No jaa: aiemmin päivällä radiossa puolueiden nuoret valittivat, että niin kauan kuin harrastaa aktivismia, kaikki kannustavat, että onpa hienoa kun haluat vaikuttaa asioihin. Mutta sitten kun menet politiikkaan, niin sinusta tulee poliitikko, hämyinen ketku, jonka kaikkia tarkoitusperiä pitää epäillä.
Minä kyllä olisin ihan rehellisesti kansan asialla.
Katsoin koko päivän tutkakuvaa sadealueista kuin mitäkin elokuvaa, jossa katsoja samaistuu päähenkilöön. Sekin oli avartava kokemus. Nyt tiedän, miltä tuntuu levitä yli Suomen. (Se tuntuu vähän samalta kuin pienkoneella lentäminen, paitsi että lennät yhtä aikaa maan jokaisen pisteen yläpuolella.
)Joo. Mä lähden nyt kotiin nukkumaan.