Olin tänä iltana juoksemassa pitkän kaavan mukaan. Kävin Töyräsjärvellä asti; paikassa, jossa kolme vuotta sitten olin alikkina morttien taisteluharjotuksessa. Oli tosi kummallista katella niitä mättäitä ja monttuja nyt, yksin keskellä hiljaista metsää. Muistelin siinä 20-vuotiasta Hermannia haikeasti, armollisesti ja hiukan ylpeästikin... Vähän niinkuin pikkuveljeä. Mie en siihen aikaan oikeen tienny miten itteeni suhtautuisin, saati muihin. Siellä leirilläkin söhelsin aika lahjakkaasti. =) Mutta ei mua ahdistanut mennä sinne takas, päinvastoin, oisin voinu käppäillä ja istuskella vaikka kuinka pitkään.
Tuli sieltä lähtiessä kumminkin sellainen olo, että ois jo aika jättää tää paikka ja inttimuistot taakse. Mikä on varmaan ihan hyvä juttu, koska sen takia mä tänne tulin että jotenki jäi hommat kesken kolme vuotta sitten. Saas nähä mistä vuodenvaihteessa itteni löydän, kun työsuhde loppuu.
Uusimmat blogimerkinnät
- Kiitos! 03.11.
- 78 18.10.
- Tuokiokuvia postmodernista maailmasta 02.08.
- Hyvää kesää 02.07.
- YkkösHJONG 05.06.
- Läheisriippuvuuttako? 23.04.
- Skriva mamman XD 01.04.
- [Ei aihetta] 20.03.
- 105 Jenny Lindborg 24.02.
- Hermannista tulee tentaattori... 08.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (1)
- ▶ 2007 (11)
-
▼
2006 (87)
- ▶ joulukuu 2006 (7)
- ▶ marraskuu 2006 (8)
- ▶ lokakuu 2006 (7)
- ▶ syyskuu 2006 (6)
- ▶ elokuu 2006 (7)
- ▶ heinäkuu 2006 (11)
- ▶ kesäkuu 2006 (13)
- ▶ toukokuu 2006 (8)
- ▶ huhtikuu 2006 (5)
- ▶ maaliskuu 2006 (8)
- ▶ helmikuu 2006 (7)