Omituinen tunne. Neljän vuoden seurustelun ja lähes yhtä pitkän yhdessä asumisen jälkeen mun avovaimon pesti on päättynyt. Alkaako nyt villi kinkkuelämä? Olo on surullinen ja haikea mutta toisaalta helpottunut. Tuli tehtyä paskamaisesti niin puolin kuin toisin, joten parempi näin. Hymyilyttää, vaikka välillä silmäkulmat vähän kostuvatkin.
Se on jotta tervetuloa kesä ja komeat kesäkollit ja -kissat! Paistaisi vain tuo aurinko taas kun olis sopivasti saigonia seuraavat puolitoista viikkoa (kun päähän sattuu ja masentaa) ja sitten onkin enää viikko kesälomaan. Ja vielä mahdollisesti Barcaan syyskuun alussa Yanan sohvalle pummaamaan kunhan ei kaikki raha pala näpeissä sitä ennen. Onneksi visa avaa tulevaisuuden.