IRC-Galleria

Sunnuntaina päivällä paistoi ihanasti aurinko, ja ajattelin että mentäisiin äänestämään leppoisan päiväkävelyn yhteydessä. Kummasti kello kuitenkin kipitti kohti iltaa minun tuijottaessa tv:tä yhä kasvavan väsymyksen valtaamaana (liittyiköhän edellisen illan ulkoilu jotenki asiaan...?) ja miehenpuolikas halusi välttämättä tehdä miksauksen juuri NYT. Hyvä on, odotellaan sitten. Lopulta kyllästyin seuraamaan miksauksen etenemistä ja tracklistin kirjoittamiseen ja siirryin katsomaan American Idiots:ia, siis jenkkilän Idolsseja. Kuulokkeilla toim.huom! Päräytys klo 19.37 että 20 minuuttia aikaa suunnata uurnille, salamapukeutuminen ja henkkarit mukaan ja puolijuoksua lähikoululle. Yritettiin "oikaista" metsän poikki, ja päädyttiin rämpimään lumessa ja kiertämään tuplareitti. Mutta hei, oltiin just paikalla 19:57! Vaikka kierrettiin koulurakennuskin kerran ympäri kun ei löydetty pääovea mistään (se oli sisäpihalla).

Siihen se sitten jäikin. Olin jo fiilistellyt kuinka pääsen kenties viimeistä kertaa käyttämään noita perinteisiä puisia vaalikoppeja ja pudottomaan ääneni uurnaan viimeisten joukossa. Vaan eipä onnistunutkaan tämä äänioikeuteni käyttäminen. Silloin kun äänioikeusliput oli lähetetty, asuimme vielä Tapulissa, joten meidän olisikin pitänyt olla äänestämässä siellä! Vaikka muutosta Lauttasaareen onkin jo kaksi kuukautta. En ollut edes saanut päähäni ettei noita tietoja jotenkin päivitettäisi vaalipäivään mennessä. Vaalivalvoja oli osanottavaisella tuulella: "Pitäiskö soittaa jonneki?" "No kello on jo kasin." "Oisitte äänestäny ennakkoon." D'oh!

Kotimatka tarvottiin melkoisen vitutuksen vallassa, päästelin ärräpäitä ja jalat tuntui niin painavilta että olisin halunnu heittäytyä maahan makaamaan ja potkimaan ja odottamaan että joku kantaisi kotiin. Oispa ollu ees pulkka mukana!

Seurattiin tiiviisti vaalilähetystä kunnos tulos alkoi näyttää helpottavalta. Kyllä se Tarja pärjäs ilman meidänkin ääniä, onneks! Vaikka vähän harmittaa, että tuli typerästi missattua molemmat kierrokset oman laiskuuden/tietämättömyyden takia. Jos Sauli olisi vienyt potin, sitten vitutus olis varmaan ollu paljon suurempi. Ja vihdoinkin tv:stä tulee jotain muutakin kuin vaaliväittelyitä, valvojaisia ja analyysejä. Ainiin ne olympialaiset...

Mitä opimme tästä: äänestä aina ennakkoon.

Pfft tänään ja eilen oon järjestelly kotia niin mallikkaasti että. Viikkasin vaatteet kaappiin, pesin koneellisen pyykkiä ja ripustelin ne kuivumaan iloisesti laulellen ja pikku lintusten sirkutellessa ympärilläni ja kukkasia puhjetessani minne vain astuin. Sitten pesin vielä toisenkin koneellisen. Tuuletin petivaatteet, ja vaihdoin puhtaisiin Järjestelin hyllystön hyllyt kokonaan uusiksi mahdollisimman pienessä ja hankalassa tilassa, koska mies oli koonnut sen väärin. Jätettyäni sormeni kerran, (vain kerran!) hyllyn osien väliin, sain kuin sainkin osaset jotenkin paikoilleen siirrettyäni ensin palasen A palasen C tilalle, jotta olisin siirrettyäni ensin B:tä päässyt liikuttamaan A:n vihdoin sen päälle. Sanoin vittu erittäin monta kertaa. Samoin kuin pudotin kolme laavalamppua. Ihmeen kaupalla yksikään ei hajonnut.

Toinen probleemani oli saada pyörät talvisäilytykseen parvekkeelle. Tästä rustisesta idyllistä ei löydy pyöräkellaria, joten lasitettu parveke on naapuripihan merkkinä olevaa kuusta parempi. Siivottuani parvekkeen (puolet roskiin, puolet verkkokellariin) auttoi perheen mieshenkilö edellämainittujen kantamisessa, myöskin raahaamaan pyörät koriovellemme. Luojan kiitos asutaan ekassa kerroksessa. Siihen ne pyörät sitten jäivätkin, ukko lähti töihin ja sai juuri suljettua oven perässään. Siivotessani makkaria jouduin kiertämään joka kerta keittiön kautta.

Koska tämänkin asuntomme on suunnitellut idiootti, aukeavat kaikki ovet väärään suuntaan. Yritä nyt siinä sitten hivuttaa kahta toisiin lukolla kuunnitettyä pyörää (Taisin unohtaa mainita, avain on edelleen hukassa...), joiden ohjaustangot tahtovat väenväkisinkin kääntyä aina eri suuntaan ja tarttua kuudella millillä kiinni oviaukkoon. Tahdonvoimalla se lopulta meni, ja sielläpähän ovat pahaiset parvekkeella. En aja kummallakaan enää koskaan vaan puhkon teiltä renkaat! Hähä.

Itku pitkästä ilosta, pyörät jättivät kamalat rapajäljet mennessään, joten jouduin myös imuroimaan, ja pyöriä siirtäessäni sain ilokseni todeta niiden olevan yltä päätä jäätyneessä linnunpaskassa. En todellakaan aja sinulla vaan katkon sinusta ketjut, mokoma.

---

Lenitalle tiedoksi, toissapäivänä sain taaperrettua ainoastaan lähisiwaan asti, jossa eivät meinanneet myydä kun ei ollut papereita!Ku ostos oli yli 50e ja maksoin kortilla... Mutta eilen olin uskomattoman reipas ja uhkasin ulkoimaa peräti Katajaharjuun saakka katsomaan Täydellisiä naisia. Ja silti totuus on tarua ihmeellisempää...no ainakin toisinaan.

-Perhana, tippui just näppikselle viinirypäleiden kantoja, jotka mahtuu mainiosti näppäimien välisin rakoihin. Nurinpäin ravistellessa irtosi suurin osa mutta eivät kaikki -

Tänään ei onnistunutkaan ihan kaikki minkä piti. Pakkanen ja viima pelotti ja palellutti niin paljon etten lopulta jaksanutkaan lähteä sinne Lotan kemuihin, kovasti pahoitteluni Lotta laiskuudestani ja kylmänarkuudestani!

Huomenna värjäsin hiukseni, nukuin kolmeen saakka (heräsin tosin aiemmin harrastamaan ainutta liikuntamuotoa mitä on tullut viime aikoina harrastettua). Tilasimme gastronautista Pizza Hutin pizzaa, ja saanen huomauttaa että tuplajuusto on liian juustoinen, en kehota maistamaan. Huomenna nukuin useammat päiväunet ja katselin telkkaria.

Ylihuomenna siivotaan! Näin on sanottu heti aamusta alkaen, tosin en tiedä koska varsinaisesti ryhdytään toimeen. En viitsi kiirehtiä asiaa koska siivoaminen ei ole ykkösenä ylihuomisen puuhauslistalla. Listan kärjessä on viimeinkin poistuminen neljän seinän sisältä (en tosin tiedä minne), Rikun hiusten leikkaaminen ja huonojen tv-ohjelmien katselu. Saa nähdä miten kaikki tämä onnistuu. Palaan asiaan ylihuomenna eli sunnuntai-iltana.

Tänään värjään hiukset loistavan punaisiksi. Katson koneelta viimeisimmän jakson Lostia ja Stargate Atlantista. Tänään pitää käydä kaupassa. Tänään illalla pukeudun uusiin alesta hankittuihin viileisiin vetimiin ja pusken läpi pakkasen uudessa eskimotakissa Iso-Robertinkadulle. Siellä on Lotan läksiäisynttärikemut, ja mun aika tuulettua ulkona ensimmäisen kerran tänä vuonna. Tänään tililläni on 70 senttiä ja tilasin tekstiviestillä lisää vip-aikaa. Tänään lumi on koristellut puiden oksat valkoisella sokerihunnulla. Lasken neulan kulkemaan pitkin vinyylin pintaa ja kuuntelen Way Out Westin Anything but youn yhä uudelleen. Keitän kupin kuumaa vettä ja valmistan pussista cappuccinokaakaota. Tänään on perjantai. Tänään on vapaapäivä.
Tänään ei huvita mikään.
Huomenna on myöhä.
Mennään nukkumaan.

...kirjoittaa blogia. Mutta ei siinä tunnu olevan järkeä jos ei tapahdu mitään kirjaamisen arvoista.

...käydä joogassa. Tiedän, kun vaan kävis siellä tulis loistava olo. Sinne on vaan jotenkin niin pitkä matka. Ja ulkona on kylmää. Ja pimeää.

...syödä terveellisesti. Keittiössä on liikaa tiskiä, helpompi lämmittää ötke uunissa.

...äänestää presidentinvaaleissa. Onneksi sain uuden mahdollisuuden, nyt on ainakin suuri motivaattori mennä uurnille koska porvaripressaa ei tänne lakeuksille jumalauta haluta!

...käydä ulkona. Moikkailla ihmisiä tekohymy kasvoilla ja vaihtaa kepeitä ja yhdentekeviä kuulumisia kovassa metelissä ilman ollessa liian savuista hengittää.

...pitää yhteyttä. Mua vaan laiskottaa. Ei se tarkoita et olisin unohtanut kaverini, mulla ei vaan ole ollut asiaa kenellekään.

...kierrättää. Ok, tässä taloyhtiössä ei ole kuin lehtiroskis ja sekäjäte, mutta se on huono tekosyy etten ole vienyt lasijätettä tai tölkkejä tonne vajaan kilometrin päässä oleville roskiksille. Mutta ulkona on kylmää ja pimeää. Ja siellä tuulee.

...käynyt tutustumassa lähipuistoihin ja rannan hassuihin pieniin mökkeihin. Mutta tuolla ulkona on kylmää ja pimeää ja tuulista. Ja siellä on liukastakin.

...järjestää kotia. Kämppä näyttää edelleen pakolaisleiriltä muuton jälkeen, ja jotain tavaroita on edelleen pahvilaatikoissa. Enkä ole hankkinut uusia verhojakaan vielä.

...miettiä mitä oikein teen opiskelemisen ja töiden suhteen. Liikaa asioita jotka kiinnostavat, mutta kuuden vuoden hiostus ja tentteihinluku on ajatus joka lähinnä kauhistuttavaa. Mieluusti puuhailisin vain jotain "kivaa".

...vieläkään varata aikaa fysioterapiasta. Sain lähetteen lääkäriltä jo marraskuun lopussa ennen muuttoa hartioiden ja yläselän ollessa niin jumissa. Mutta se lähete oli hukassa puoltoista kuukautta! Hartioiden tila ei ole juurikaan helpottanut.

...laittaa uutta kuvaa galleriaan. Paskasta digikamerasta on akku loppu enkä löydä laturia, eikä asia tunnukaan niin kovin tärkeältä.

...varannut aikaa hammaslääkäristä. Viime tarkastuksesta taitaa olla viitisen vuotta.

...palauttaa kirjoja kirjastoon, jotka lienevät kuukauden myöhässä. Pitäisi varmaan ottaa selvää missä täällä Lauttasaaressa on kirjasto. Tuolla ulkona on vain niin kylmää ja pimeää ja...No tiedättehän te.

...ottaa mitään niin kovin tosissani.

Jarkko Nieminen kävi ostamassa joulukortteja yli sadalla eurolla. Sillä oli Amex kultakortti. Ja se oli syötävän suloinen. Mmmm.

Harmi et suurin osa miehistä on aika rumia. Tai sit oon vaan nirso. Nättejä tyttöjä on ainakin neljä kertaa enemmän kuin komeita poikia, haluaisin tietää miksi. Ehkä naisilla on siks niin raaka kilpailu keskenään ja ne on valmiita aina tilaisuuden tullen puukottaa selkään ja nussimaan ketä sattuu. Kuten miehetkin.

Tää pimeys nitistää mut. Kävin ostaa lähisiwasta riisifrutteja ja ötken ja ranskanpastilleja. Hitsi en muistanu miten hyviä ne on. Suosittelen!

Takkujen tuomio oli positiivinen, pelkkiä kehuja töissä!

Terveisin: täti porkkana

Ps. Tänään on perjantain ja normaalit ihmiset kirmaavat villeinä ja vapaina erinäisten juottoloiden savuisten huoneiden halki ja jonottavat tiskille. Minä katson vapaapainin ja menen nukkumaan ja huomenna töihin.

Loistava idea: vaihda rastojen väriä mustasta loistavan punaiseen.
Ongelma: ei rahaa kampaajaan.
Ratkaisu: osta kaksi purkkia värinpoistoa sejä kaksi punaista väripurkkia.
Sitten vaan kokkailemaan vetysuperoksideja ja ammoniakkeja sun muita myrkkyjä ja niiden vaivalloinen levitys rasta rastalta. Kolme kertaa väri päähän, vaikutus, ja huuhtelu.

.... Olisi sittenkin kannattanut harkita sitä kampaajaa

Tulos: Latvat edelleen mustat, päältä hailakan oranssit. Muistuttaa aika lailla yläasteajoiltani tuttuja hevarilettejä, kun pojat kasvatti pitkät hiukset ja värjäsi ne mustiksi koska niillä oli niin paljon tuskaa sisällä, mutta eivät muistaneet koskaan värjätä vaaleata juurikasvuaan pois. Ehkä ne huomasivat että se värjääminen ei autakaan tuskaan?

Auttaiskohan jos värjäisin hiukset takaisin mustiksi. Sitä olisi vielä yksi paketti tuolla. Takuista tulikin mieleeni, etten ole vieläkään muistanut tilata rastojenkohennusaikaa. Kaipaisivat virkkuukoukkua!

Ostin toissapäivänä monta paria iloisenvärisiä polvisukkia, ja sellaiset jalassa lähdin pyyhältämään eilen rantaan kesken blogittelun. Ulos ovesta, portaat alas, ulos rapunovesta, käännös oikealle kadulle ja siitä samantien uudestaan oikealle. Siellä se näkyi.

Meri.

Viimeiset auringonsateet värjäsi lintsin hattaroiden värisiksi, mutta jotenkin jumalallisella eikä äklöllä tavalla. Mulle tulee meren katselemisesta aina hyvin levollinen olo. Kunhan meri jäätyy, sinne pääsee kävelemään. Kesällä pitää tutkia kaikki noi puistot ja hassut pienet kesämökit.

Olin reipas ja kävelin postiin, tekemään jakelunkeskeytyspyyntöä kun edellisen asukkaan postia tulee (Kirkko&Kaupunki ja Intrum Justitia vuoroviikon) kiusallisen paljon. Kun tyttö kysyin nimeäni, eikä kuullut sitä vaan kysyi "Kristo?" Mut on tuomittu elämään miehenä. Mut annoin sille anteeksi koska se oli aika söpö.

Tänään oli töitä, oli kyllä taas niin tahmea päivä. Kolme sairaana, pomot pahalla tuulella mut poistuivat onneksi hyvin aikaisessa vaiheessa päivää (?). Sitten sitä ainaista kassalla seisomista ja koneen paukuttamista. Oikeaa hartiaa särkee niin perhanasti nyt, enkä löydä mistään juuri SEN laatikon sisältöä, jossa oli kaikki tärkeät paperit niin lähete fysioterapiaan, lääkereseptit, työtodistukset...

Onneks kahen viikon päästä tää kaikki on ohi.

Eilen sain kuulla yhden piristävän jutun, mutta tuntuu että se on sellainen, että jos puhun siitä etukäteen, se ei ikinä tuu tapahtumaan. Ja silti tekisi vain mieli höpistä siitä kaikille. Ai hitsi muuten et ikinä arvaa mut...! *kihrtl* Masunpohjassa kutittelee vähän. Voi jospa voi jospa!

Viikonlopun olin taas töissä. Alkaa toi kaupan joulumyynti kyllä käydä raskaaksi, ja kaipais vähän lepoa jo. Tänään onkin onneks ihana vapaapäivä, ja ihana epävarmuus siitä et mitä tulee tapahtumaan. Vaikka luultavastikin ei tapahtu yhtään mitään muuta kuin laiskottelua ja Prison Breakin uusimpien jaksojen katsomista.

Toisaalta ois kyl kiva mennä tonne Larun rantaan vähän tutkimaan uusia kotikulmia. Nyt kun ois viel hetken valoisaakin! Meenkin siel käymään ja tuun koht takas ^__^