IRC-Galleria

enpä oo vielä ennen joutunu pelkää että saan keittokirjasta päähän. nico sai jonkun hullun raivarin sen seurauksena, että sen äiti oli jättäny lapun jossa luki että mun pitää yhdessä nicon kanssa leipoa Plätzcheneitä eli yhenlaisia pikkuleipiä johonkin koulun juttuun. ensin se ei edes suostunu auttaan mua koska "ei osannu" johon vetosin sanomalla etten ymmärrä reseptiä kokonaan, sitten se tiuski että "no mitä sä haluat tietää?!" ja ei sitten päästy alkua pidemmälle ku kina eteni siihen, että näitä ei tehdä koska hän ei syö niitä, eikä kukaan muukaan hänen kaverinsa. no aloin vähän ärsyyntyä, jolloin sanoin ettei nyt olekaan kyse siitä että syökö se niitä, eikä se voi tietää syökö sen kaverit. tähän se heitti naurettavan vastaväitteen että hän on asunu täällä kauemmin ku minä joten hän kyllä tietää mitä hänen kaverinsa syö ja mitä ei. jotenkin se tosta eteni siihen, että se kilju mulle niin kovaa ja korkeelta kun lähti, en ihan tarkalleen muista/tiedä mitä kun järkytyin aika pahasti. jotain "me ei näitä tehdä kun kukaan ei niitä syö" ja varmaan samalla jotain etten tiä mistään mitään tms. se oli ihan hullun raivona, ja kun se vielä samalla se kirja kädessään liikahti mua kohti ni pelkäsin kyllä tosissani saavani seuraavaks sen kirjan naamaani.

tästä vielä seuras taas jälleen nicon itkuparku-puhelu äitille, joka taas pikimmiten lupas tulla kotiin, kuulin vaan kun nico sano sinne luuriin "joo tuu pian". kysyin sitten myöhemmin nicolta että no mitäs äiti sano, ja varmasti näky että olin iteki aika raivona, johon se vähän nolon näkösenä vastas jotain "että se tulee kohta ja leivotaan jotain tähti-keksejä (tms)". sit se vielä jatko selittämistä mut lähin vaa menee, halusin vaan näyttää olevani pahalla päällä. (ei siis mitään anteekspyynnöön tapastakaan, mut en jääny kuuntelee.) ja rasittavinta oli, että myöhemmin se käyttäyty ihan ku mitään ei olis tapahtunukaan, eli yritti välillä jutustella jotain pientä ja oli oma ärsyttävä ittensä eli yritti heitellä mua jollain taikinannokareilla ja laulo jotain lauluja musta mitä en ymmärtäny edes, eli olin kun en huomaiskaan. en ihan jaksa sulattaa tota juttua.
joo ja sitten tosiaan leivottiin nicon ja äidin kanssa sellasia piparin tapasia ja auttelin siinä mukana, muutenkin ja kun olin huomannu että niille tuli ihan hirvee kiire tän hässäkän takia. no koko keittiöhän tietysti jäi mun siivottavaks, ja senkin kyllä arvasin etukäteen koska tiesin että ollaan jäljessä aikataulusta. melkeen tuntihan siinä sitten meni, minkä jälkeen rupesin tossa äitin pyynnöstä paketoimaan jollekin kuoro-lapsille pikkupaketteja johonkin huomiseen tapahtumaan, ja lapsia sinne on tulossa 70-100. tosin paperi loppu jo ennen kun pääsin 60 asti.

vois varmaan luulla että oon ihan vitun pahalla päällä, ja vähän happamanahan tässä ollaan, mutta ei sen enempää. oon vaan niin onnellinen että viikon päästä tähän aikaan oon kotona (isällä). ehkä mun pinna on myös kasvanu täällä, tosin en menis sanoo, oli kyllä itkussa nieleskelemistä ton nico-episodin jälkeen taas. mut tosiaan, mua melkeen naurattaa sen jätkän käytös. joo no toi äiti taas kans lol, pystyy rientää kotiin taas tollasesta. viimeks siks, että olin "pilannu" heidän sillisalaatin (eli tehny reseptin mukaan, en niinkuin näillä tapana), ja nyt kun kullannupulle ei kelpaa jotku tietyt pikkuleivät mitkä btw oli vähintäänkin erittäin paljon lusikkaleipien näkösiä.
sellaset terkut tälle perheelle että jatkakaa samaan mallin, pojastanne tulee hitleristä seuraava. jeje.