olipas sitten melkoinen reissu taas. tunsin itseni aika rokki-staraksi kotimatkalla junassa.
varmastikkin haisin rokki tähdelle kaiken sen rymyämisen jälkeen.
myös ehkä kävelin kuin rokki tähti. (eli en suoraan). ja tottakai kitara olalla stetsoni ja aurinkolasit päässä kruunasivat kaiken. huih. kyllä oli bileetkin ihan kohtalaisen rok.
hirveesti miehiä ilman paitaa pienessä kellarissa soittamassa tai pitkin poikin pihamaata tölkkien seassa. huih, no mutta aurinko paistoi, oli pihviä, oli makkaraa ja jopa rusketus raitaa
ja nyt on ihan tyhmää olla töissä. mut ei se mitään kesä tulee. ja me lähetään unkariin. kivaa.
kaikki on kivaa.