Olisimpa minäkin kaunis, kaunis siinä kategoriassa jossa hän minut tahtoo. Jos olisin aina iloinen ja kohtaisin hymyillen harmauden, saisin oksakseni ehkä sen hyväksynnän jota ikuisesti tavoittelen.
Minne katosi se pieni tyttö, prinsessa pilvilinnojen? Hän oli oma itsensä aina uskoi ihmeisiin, imisten hyveisiin. Kuka vei viattomuuden, uskoni aitouteen. Nyt haluan vain olla sitä mistä muut pitävät, pelkään yksin jäämistä. Minä pidin itsestäni sellaisena kuin olin, mutta nyt olen unohtanut lähes kaiken mikä minulle oli niin tärkeää.