IRC-Galleria

work work work, it's all there ever is. buaah.

joskus kaikki vaan ottaa päähän.

viiden tunnin sessio vaatehuoneen parissa puhdistaa.
jos kuukausi tolkulla ei ole jaksanut muuta kuin potkia tiellä olevia tavaroita
ja saa vihdoin energiaa tehdä edes puolet siitä savotasta joka on alku vuodesta asti odottanut
toteusta, tekee edvartia karistaa pölyt harteilta. ja päästä, siivoaminen on terapeuttista.
uskalsin vihdoin heittää kasan vanhoja riepuja pois kaapistani, tuntuu että samalla uskalsin päästää
myös vanhoja muistoja menemään ja heittää risaiset ajatukset roskiin.
ei sitä voi nainen itsensä kanssa elää jos ei vaatekaappi ole järjestyksessä, sama pätee ihmismieleen.

ähää. perjantain pohjanoteraus. ei tule toistumaan.
huh, onneksi oli hyvä ihana keikka lauantaina.
viikonlopun pelastaja oli kyllä<3
päk tu bisnes.

se on hieno juttu se.
vedinpä sitten komiat turvat eilen aamulla pitkin poikin aseman kiviportaita.
onpa nyt sitten polvi vähän niinkuin paskana.
nyt en enään valita kun allu sanoo mua sähläsantuks. se pitää paikkansa.
mäkun niin odotin että flunssa loppuu ja pääsee luistelee taas, mutta nyt vähän näyttää
siltä ettei pääsekkään:/
noh, ens viikolla sen sitten näkkee, katotaa mitä lekuri sanoo..

olipas sitten melkoinen reissu taas. tunsin itseni aika rokki-staraksi kotimatkalla junassa.
varmastikkin haisin rokki tähdelle kaiken sen rymyämisen jälkeen.
myös ehkä kävelin kuin rokki tähti. (eli en suoraan). ja tottakai kitara olalla stetsoni ja aurinkolasit päässä kruunasivat kaiken. huih. kyllä oli bileetkin ihan kohtalaisen rok.
hirveesti miehiä ilman paitaa pienessä kellarissa soittamassa tai pitkin poikin pihamaata tölkkien seassa. huih, no mutta aurinko paistoi, oli pihviä, oli makkaraa ja jopa rusketus raitaa
ja nyt on ihan tyhmää olla töissä. mut ei se mitään kesä tulee. ja me lähetään unkariin. kivaa.
kaikki on kivaa.

sandra on tutkinut tänään muutaman tunnin muurahaisia.
tylsäähän töissä ei ole.
sandralla on oikeastaan muurahais farmi täällä.
muurahaiset ovat letkeitä hemmoja.
ne kipittelee ympäriinsä moikkailee aina kaikkii tavaroita heiluttelemalla sarvia.
muurahaiset ajattelee selvästi olevansa aika tärkeitä tyyppejä kun niillä on aina muka
kiire jonnekki vaikka ne menee aina kierto reittiä.
mutta loppujen lopuksi ne on aika lempeitä hemmoja.
santtu jatkaa tutkimista. hyvää päivän jatkoa:)

wephee, country here i come!
foxy lady diipa daa...
mutta ei kyllä lauleta kun maksimissaan janis joplinia tällä äänellä.
ei haittaa, pääsee silti pois!:)

saikkua kiitos. wtf, meikäläinen on tuhannen kipeenä menossa töihin, ääni männy ja viikonloppuna ois "levytys" sessiot enkä lusmu ole ees opetellu sitä biisiä kunnolla saati sitten että ääntä lähtis..
jos kietasen mun kurkku-kaula-niskan loppuviikoks viiden metrin kaulahuiviin ni oiskohan se lauantaihin mennessä jo freeshinä. kattia kanssa. mut onneks mulla on nyt sentään uus tukka.
lööv pink punk<3 kuhan vaan oppis laittaa tän jotenki, leikkauksen jäljiltä aina on nii tyhmää..

wooh. huh mikä vappu, olinkohan helsingin ainoa ihminen joka ei kärsinyt krapulasta?
oli kyllä hauskaa, ainakin vappu päivänä ja viikonloppuna, mutta voi herran perse sitä nyt tietää urheilleensa ja ulkoilleensa. kalenteri näyttää taas kerran siltä, että ensi viikkoon menee ennenkuin ehtii istahtaa pyllylleen, mistä kehitän aina tällaisia täys teho viikkoja vaik en muka koskaan edes tee mitään?:D
paska vuosi ain't over yet. huonoja uutisia jaksaa pukata, mut nekin jaksaa tsiigata vähän paremmin kun aurinko paistaa ja huomaa että on niitä kiinni ottajia kuitenki, vaikka näyttää välillä siltä että yksin saa rapakkoon turvalleen rötkähtää.
hymyilevien hartiat painaa vähemmän. sitä paitsi, terveemmän kesän puolesta, mansikkakoju on taas parkkeerattu suoraan terassille.
taidan lähteä hakemaan lounaaksi hieman vadelmaa.