Tämä on Albert Einsteinin kirjoittama ja Eva Isakssonin suomentama essee vuodelta 1949, eikä allekirjoittaneella ole tähän mitään oikeuksia.
JATKUU...
"Olen nyt tullut siihen kohtaan, missä voin lyhyesti osoittaa, mikä mielestäni muodostaa aikamme kriisin olennaisen sisällön. Se koskee yksilön suhdetta yhteiskuntaan. Yksilö on tullut tietoisemmaksi kuin koskaan riippuvuudestaan yhteiskuntaan. Mutta hän ei koe tätä riippuvuutta myönteisenä etuna, luonnollisena siteenä, suojelevana voimana, vaan pikemminkin uhkana luonnollisille oikeuksilleen, tai jopa taloudelliselle olemassaololleen. Lisäksi hänen asemansa yhteiskunnassa on sellainen, että hänen persoonallisuutensa itsekeskeiset piirteet jatkuvasti vahvistuvat kun taas hänen luonteeltaan heikommat yhteiskunnalliset pyrkimyksensä asteittain heikkenevät. Kaikki ihmiset, oli heidän yhteiskunnallinen asemansa mikä hyvänsä, kärsivät tästä heikkenemisprosessista. Tietämättään, oman itsekeskeisyytensä vankeina, he tuntevat olevansa epävarmoja, yksinäisiä ja vailla lapsekasta, yksinkertaista elämännautintoa. Ihminen voi löytää tarkoituksen elämälleen, vaikka se onkin lyhyt ja vaarallinen, ainoastaan omistautumalla yhteiskunnalle.
Kapitalistisessa yhteiskunnassa nykyään vallalla oleva taloudellinen anarkia on mielestäni pahan todellinen lähde. Näemme edessämme valtavan tuottajien yhteisön, jonka jäsenet pyrkivät alituisesti riistämään toisiltaan kollektiivisen työnsä hedelmät - ei voimakeinoin, vaan kaiken kaikkiaan, uskollisesti seuraten laissa säädettyjä sääntöjä. Tässä mielessä on tärkeää ymmärtää, että ns. pääomatavarat, jotka mahdollistavat työskentelyn ja joita tarvitaan kulutustavaroiden (ravinnon, vaatteiden ym.) samoin kuin uusien pääomatavaroiden tuottamiseen - voivat olla, ja enimmäkseen ovatkin, yksilöiden yksityistä omaisuutta. Nämä pääomatavarat ovat osaksi luonnonvaroja (maata, kaivoksia), osaksi ihmistyön tuotteita (rakennuksia, koneita jne.).
Yksinkertaisuuden vuoksi kutsun "työläisiksi" kaikkia niitä, jotka eivät ole osallisia tuotantovälineiden omistukseen - vaikka tämä ei täysin vastaakaan termin tavanomaista käyttöä. Tuotantovälineiden omistaja kykenee ostamaan työläisen työvoiman. Käyttämällä tuotantovälineitä, työläinen tuottaa uusia tavaroita joista tulee kapitalistin omaisuutta. Olennainen kohta tässä prosessissa on suhde sen välillä mitä työläinen tuottaa ja mitä hänelle maksetaan, molemmat mitattuna reaaliarvona. Sikäli kun työsopimus on "vapaa", se minkä työläinen saa, ei määräydy hänen tuottamiensa tavaroiden todellisen arvon vaan hänen vähimmäistarpeittensa mukaan, ja sen mukaan mikä on kapitalistin työvoiman tarve suhteessa työtä hakevien työläisten lukumäärään. On tärkeää ymmärtää, ettei työläisen palkka ole edes teoriassa hänen tuotteensa arvon määräämä.
Yksityinen pääoma pyrkii kasaantumaan harvojen käsiin, osittain kapitalistien keskinäisen kilpailun vuoksi, ja osittain siksi, että teknologinen kehitys ja lisääntyvä työnjako rohkaisevat suurempien tuotantoyksiköiden muodostumista pienempien kustannuksella. Näiden kehityssuuntien tuloksena on yksityisen pääoman harvainvalta, jonka suunnatonta mahtia ei voida kontrolloida tehokkaasti edes demokraattisesti järjestäytyneessä poliittisessa yhteiskunnassa. Tämä pitää paikkansa koska lakia säätävien elimien jäsenet ovat poliittisten puolueiden valitsemia, puolueiden, joita rahoittavat tai joihin muuten vaikuttavat yksityiset kapitalistit, jotka ovat käytännöllisesti katsoen erottaneet äänestäjäkunnan lakia säätävästä koneistosta. Siksi kansanedustajat eivät itse asiassa riittävästi suojele oikeuksia vailla olevien kansanosien etuja. Sen lisäksi, vallitsevissa olosuhteissa yksityiset kapitalistit valvovat suoraan tai epäsuorasti tiedonvälityksen pääasiallisia lähteitä (lehdistöä, radiota, koululaitosta). Näin ollen on äärettömän vaikeaa ja useimmissa tapauksissa tosiaan täysin mahdotonta yksittäisen kansalaisen päästä objektiivisiin johtopäätöksiin ja käyttää poliittisia oikeuksiaan järkevällä tavalla.
Täten yksityisomistukseen perustuvassa talousjärjestelmässä vallitsevaa tilannetta luonnehtii kaksi perusperiaatetta. Ensinnäkin, tuotantokeinot ovat yksityisomistuksessa ja niiden omistajat käyttävät niitä kuten parhaaksi katsovat; toiseksi, työsopimus on vapaa. Tässä mielessä ei tietenkään ole olemassa puhtaasti kapitalistista yhteiskuntaa. Erityisesti täytyy huomata, että työläiset ovat pitkien ja katkerien poliittisten kamppailujen kautta onnistuneet turvaamaan itselleen jokseenkin parannetun muodon "vapaasta työsopimuksesta" tietyille työläisryhmille. Mutta nykypäivän talousjärjestelmä ei kokonaisuudessaan eroa paljoakaan "puhtaasta" kapitalismista.
Tuotantoa harjoitetaan voiton, ei hyödyn vuoksi. Ei ole olemassa mitään taetta että työnhaluiset aina tulisivat löytämään työtä - on melkein aina olemassa "työttömien armeija". Työläinen saa alituisesti pelätä työpaikkansa menettämistä. Koska työttömät ja huonopalkkaiset työläiset eivät tarjoa edullisia markkinoita, on kulutushyödykkeiden tuotanto rajoitettua ja seurauksena on suurta puutetta. Teknologinen kehitys johtaa usein lisätyöttömyyteen pikemminkin kuin yhteisen työtaakan keventämiseen. Voittoperiaate, yhdistettynä kapitalistien väliseen kilpailuun, on vastuussa pääoman kasaantumisen ja hyödyntämisen epävakaisuudesta, mikä johtaa yhä vakavampiin lamakausiin. Rajoittamaton kilpailu johtaa valtavaan työn hukkaan, ja siihen yksilön yhteiskunnallisen tietoisuuden rampautumiseen, jonka mainitsin aikaisemmin.
Tätä yksilöiden rampauttamista pidän kapitalismin pahimpana syntinä. Koko kasvatusjärjestelmämme kärsii tästä synnistä. Opiskelijaan iskostetaan liioiteltu kilpailuasenne, häntä harjoitetaan palvomaan hankittua menestystä valmistautumisena tulevalle uralleen. Mielestäni on olemassa vain yksi tie näiden vakavien haittojen eliminoimiseen, nimittäin sosialistisen talousjärjestelmän luominen yhdistettynä sellaiseen kasvatusjärjestelmään, joka olisi suunnattu kohti yhteiskunnallisia päämääriä. Sellaisessa talousjärjestelmässä yhteiskunta itse omistaa tuotantovälineet ja käyttää niitä suunnitelmallisesti hyväkseen. Suunnitelmatalous, joka mukauttaa tuotannon yhteisön tarpeisiin, jakaisi tehtävän työn kaikkien työkykyisten kesken ja takaisi elannon jokaiselle. Yksilön kasvatus, sen lisäksi että se edistää hänen omia synnynnäisiä kykyjään, voisi yrittää kehittää häneen vastuuntuntoa kanssaihmisiään kohtaan, sen vallan ja menestyksen ihannoimisen sijasta joka vallitsee nykyisessä yhteiskunnassamme.
On kuitenkin tarpeellista muistaa, ettei suunnitelmatalous ole vielä sosialismia. Suunnitelmatalouteen sellaisenaan voi liittyä yksilön täydellinen orjuuttaminen. Sosialismin aikaansaaminen vaatii joidenkin äärimmäisen vaikeiden yhteiskunnallispoliittisten ongelmien ratkaisemista. Kuinka on mahdollista, ajatellen pitkälle menevää poliittisen ja taloudellisen vallan keskittämistä, estää byrokratiaa muodostumasta kaikkivaltiaaksi ja itseriittoiseksi? Kuinka yksilön oikeuksia voidaan suojella ja niin ollen turvata demokraattinen vastapaino byrokratian vallalle?
Muutoksille alttiina aikanamme on tärkeää olla selvillä sosialismin päämääristä ja ongelmista. On valitettavaa, että yhteiskunnassa nykyään vallitsevat olosuhteet ovat vaikeuttaneet näistä asioista käytävää vapaata keskustelua."
Oli se Einsteini viisas jäbä
Uusimmat blogimerkinnät
- Albert Einstein: Miksi sosialismi? 2/2 17.08.
- Albert Einstein: Miksi sosialismi? 1/2 17.08.
- Hanne Reime: Syyrian kurdialueiden yhteisk... 22.04.
- Juustohöylä 13.04.
- Mutta missä on vaihtoehto jazzari? 11.04.
- It's bad for ya! 15.11.
- Puolustusministeri Kallisen kyselytunti 10.11.
- Caccaa internettiin 08.11.
- Elämä unena 21.10.
- American Drug War: The Last White Hop... 01.08.
Blogi
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
Albert Einstein: Miksi sosialismi? 2/2Maanantai 17.08.2015 11:22
- Luokiteltu yhteisöihin
- Albert Einstein Fanclubit,
- Kapitalismi Elämänkatsomus ja filosofia,
- Kapitalismi Mielipiteet,
- Sosialismi Mielipiteet
Albert Einstein: Miksi sosialismi? 1/2Maanantai 17.08.2015 11:19
Tämä on Albert Einsteinin kirjoittama ja Eva Isakssonin suomentama essee vuodelta 1949, eikä allekirjoittaneella ole tähän mitään oikeuksia.
"Miksi sosialismi?
1949
Onko suositeltavaa, että ihminen, jolla ei ole asiantuntemusta taloudellisista ja yhteiskunnallisista asioista, sanoo julki mielipiteensä sosialismista? Uskon monestakin syystä että näin on.
Tarkastelkaamme kysymystä aluksi tieteellisen tiedon näkökulmasta. Saattaisi näyttää siltä, ettei astronomian ja taloustieteen välillä ole mitään olennaisia metodologisia eroja. Molemmilla aloilla työskentelevät tiedemiehet yrittävät löytää yleispäteviä lakeja rajoitetulle ilmiöryhmälle, saattaakseen näiden ilmiöiden väliset suhteet niin selvästi ymmärrettäviksi kuin suinkin. Mutta todellisuudessa tällaisia metodologisia eroja on olemassa. Taloustieteen alalla yleisten lainalaisuuksien löytämistä vaikeuttaa se seikka, että havaittuihin taloudellisiin ilmiöihin vaikuttavat usein monet tekijät joita on vaikea arvioida erikseen. Lisäksi, kokemus joka on kasaantunut ihmiskunnan historian niin kutsutun sivistyneen ajanjakson kuluessa on - kuten hyvin tiedetään - ollut sellaisten syiden vaikutuksen ja rajoituksen alainen jotka eivät ole luonteeltaan yksinomaan taloudellisia. Esimerkiksi useimmat historian suurimmista valtakunnista saivat kiittää olemassaoloaan valloituksista. Valloittajakansoista tuli, lainsäädännöllisesti ja taloudellisesti, valloitetun maan etuoikeutettu luokka. He varasivat itselleen maanomistusoikeuden monopolin ja nimittivät keskuudestaan papiston. Papit, jotka valvoivat kasvatusta, tekivät yhteiskunnan luokkajaosta pysyvän instituution ja loivat arvojärjestelmän, joka siitä pitäen, suurelta osin tiedostamattomasti, ohjasi ihmisiä heidän sosiaalisessa käyttäytymisessään. Mutta historiallinen perinne on niin sanoakseni eilispäivää. Emme ole missään todella onnistuneet pääsemään ylitse siitä mitä Thornlein Veblen kutsui inhimillisen kehityksen ryövärivaiheeksi. Havaittavissa olevat taloudelliset tosiseikat kuuluvat tuohon vaiheeseen ja jopa sellaiset lait jotka voimme johtaa niistä, eivät ole sovellettavissa toisiin vaiheisiin. Koska sosialismin todellinen tarkoitus on nimenomaan voittaa inhimillisen kehityksen ryövärivaihe ja edetä siitä eteenpäin, ei taloustiede voi nykyisellään paljoakaan valaista mitkä tavoitelluista päämääristä ovat saavutettavissa.
Toiseksi, sosialismi suuntautuu kohti yhteiskunnallis-eettisiä tavoitteita. Tiede ei kuitenkaan voi luoda tavoitteita tai vielä vähemmän istuttaa niitä ihmisolentoihin; tiede voi korkeintaan luoda keinot joilla päästään tiettyihin päämääriin. Mutta itse päämäärät ovat sellaisten henkilöiden muotoilemat joilla on korkeat eettiset ihanteet ja - mikäli kyseiset päämäärät eivät ole kuolleina syntyneitä, vaan tärkeitä ja elinvoimaisia - niitä omaksuvat ja niitä vievät eteenpäin ne monet ihmiset jotka, puolittain tiedottomasti, määräävät yhteiskunnan hitaan kehityksen. Siksi meidän tulisi olla varuillamme ettemme yliarvioisi tiedettä ja tieteellisiä menetelmiä kun on kyse inhimillisistä ongelmista. Lukemattomat äänet ovat jo jonkin aikaa vaatineet sen tosiasian tunnustamista, että ihmiskunta on kriisitilanteessa, että sen pysyvyys on hajonnut vakavasti. Sellaiselle tilanteelle on ominaista, että yksilöt tuntevat välinpitämättömyyttä tai jopa vihamielisyyttä sitä suurta tai pientä ryhmää kohtaan johon he kuuluvat. Suotakoon minun tässä havainnollisuuden vuoksi kuvailla erästä henkilökohtaista kokemusta. Jonkin aikaa sitten keskustelin älykkään ja myötämielisen miehen kanssa uuden sodan uhkasta, sodan joka saattaisi mielestäni vakavasti vaarantaa ihmiskunnan olemassaolon, ja huomautin, että vain ylikansallinen organisaatio voisi tarjota suojan kyseistä vaaraa vastaan. Tähän vieraani vastasi hyvin rauhallisesti ja viileästi: "Miksi olette niin jyrkästi ihmisrodun häviämistä vastaan?"
Olen varma ettei niin vähän aikaa kuin sata vuotta sitten kukaan olisi niin kevyesti lausunut jotain tuollaista. Se on sellaisen ihmisen lausuma, joka on turhaan yrittänyt saavuttaa sisäistä tasapainoa ja on enemmän tai vähemmän luopunut onnistumisen toivosta. Se on ilmaus tuskallisesta yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä josta niin monet kärsivät nykyisin. Mistä se johtuu? Onko siitä ulospääsyä?
On helppoa tehdä tällaisia kysymyksiä, mutta vaikea vastata niihin mitenkään vakuuttavasti. Minun täytyy kuitenkin parhaani mukaan yrittää tehdä niin, vaikka olenkin hyvin perillä siitä että tunteemme ja pyrkimyksemme ovat usein ristiriitaisia ja hämäriä.
Ihminen on samalla kertaa yksittäinen olento ja sosiaalinen olento. Yksittäisenä olentona hän yrittää suojella omaa olemassaoloaan ja niiden olemassaoloa jotka ovat häntä lähinnä, tyydyttää henkilökohtaisia mielihalujaan ja kehittää synnynnäisiä taipumuksiaan. Yhteiskunnallisena olentona hän pyrkii saavuttamaan kanssaihmistensä tunnustuksen ja kiintymyksen, jakamaan heidän ilonsa, lohduttamaan heitä heidän surussaan, ja parantamaan heidän elinehtojaan. Vain näiden vaihtelevien, usein vastakkaisten pyrkimysten olemassaolo selittää ihmisen erityispiirteet, ja niiden erityinen kokoonpano määrää, missä mitassa yksilö voi saavuttaa sisäisen tasapainon ja vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin. On aivan mahdollista, että näiden kahden pyrkimyksen suhteellinen voimakkuus on pääosin perimän määräämä. Mutta persoonallisuus, joka lopulta muodostuu, on suurelta osin sen ympäristön muovaama, jossa ihminen sattuu kehityksensä kuluessa olemaan, sen yhteiskunnan muovaama, missä hän kasvaa, sen yhteiskunnan perinteen ja sen erilaisiin käyttäytymismuotoihin kohdistuvan arvostuksen muovaama. Abstrakti käsite "yhteiskunta" merkitsee yksittäiselle ihmiselle hänen suorien ja epäsuorien suhteittensa summaa aikalaisiinsa ja edeltävien sukupolvien edustajiin. Yksilö pystyy ajattelemaan, tuntemaan, ponnistelemaan ja työskentelemään yksin; mutta hän on niin suuressa määrin riippuvainen yhteiskunnasta - fyysisen, älyllisen ja tunnepohjaisen olemassaolonsa suhteen - että on mahdoton kuvitella tai ymmärtää häntä yhteiskunnan rakenteen ulkopuolisena. Se on "yhteiskunta" joka varustaa ihmisen ravinnolla, vaatteilla, kodilla, työkaluilla, kielellä, ajattelutavalla, ja suurimmalla osalla ajattelun sisällöstä. Hänen elämänsä tekevät mahdolliseksi niiden monien miljoonien menneisyyden ja nykyisyyden ihmisten työpanos ja saavutukset, jotka kaikki ovat kätkettynä pieneen sanaan "yhteiskunta".
Sen takia on ilmeistä että yksilön riippuvuus yhteiskunnasta on luonnonlaki jota ei voida kumota - vähän samalla lailla kuin muurahaisten ja mehiläisten tapauksessa. Kun muurahaisten ja mehiläisten elämä kuitenkin on pienintäkin yksityiskohtaa myöden jäykkien, perittyjen vaistojen määräämää, niin ihmisolentojen yhteiskunnallinen malli ja ihmisten väliset suhteet ovat hyvin vaihtelevia ja muutokselle alttiita. Muisti, uusien yhdistelmien muodostamisen mahdollisuus ja suullisen viestinnän lahja ovat tehneet mahdollisiksi sellaiset kehityskulut ihmisolennoissa, jotka eivät ole biologisen välttämättömyyden sanelemia. Sellaiset kehityskulut ilmenevät perinteissä, laitoksissa ja järjestelmissä; kirjallisuudessa; tieteellisissä ja teknisissä saavutuksissa, taideteoksissa. Tämä selittää, miten ihminen voi tietyssä mielessä vaikuttaa elämäänsä omien tekojensa kautta, ja että tässä tapahtumasarjassa voivat vaikuttaa tietoinen ajattelu ja tahto. Ihminen saa syntyessään, perimän myötä, biologisen rakenteen jota meidän tulee pitää tarkoin määriteltynä ja muuttumattomana, mukaanlukien ihmislajille ominaiset luonnolliset vietit. Lisäksi hän saavuttaa elämänsä kuluessa kulttuurimuodon jonka hän omaksuu yhteiskunnalta viestinnän ja monien muiden vaikutusmuotojen kautta. Juuri tämä kulttuurimuoto on ajan mittaan altis muutokselle ja määrää hyvin suurelta osin yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen. Nykyaikainen antropologia on opettanut meille niin sanottujen alkukantaisten kulttuurien vertailevan tutkimisen kautta, että ihmisolentojen yhteiskunnallinen käyttäytyminen voi olla hyvinkin vaihtelevaa, riippuen vallalla olevista kulttuurimuodoista ja niistä organisaatiomuodoista, jotka ovat vallitsevina yhteiskunnassa. Tähän ne, jotka pyrkivät parantamaan ihmisen osaa, perustavat toiveensa: ihmisolennot eivät ole tuomittuja, biologisen rakenteensa vuoksi, tuhoamaan toisiaan tai olemaan julman, itse aiheuttamansa kohtalon armoilla.
Kysyessämme itseltämme miten yhteiskunnan rakennetta ja ihmisen perinteen määräämää rakennetta pitäisi muuttaa jotta ihmiselämästä muodostuisi mahdollisimman tyydyttävä, meidän tulisi aina muistaa että on olemassa tiettyjä ehtoja joita emme pysty säätelemään. Kuten aikaisemmin mainittiin, on ihmisen biologinen luonto käytännöllisesti katsoen muuttumaton. Sen lisäksi ovat viime vuosisatojen teknologiset ja väestölliset kehityskulut luoneet pysyviä olosuhteita. Suhteellisen tiheään asutuissa yhteisöissä ovat äärimmäinen työnjako ja pitkälle keskitetty tuotantokoneisto, hyödykkeineen jotka ovat tarpeen niiden jatkuvalle olemassaololle, ehdottoman välttämättömiä. Se aika - joka jälkeenpäin tarkasteltuna näyttää niin idylliseltä - on lopullisesti ohi, jolloin yksilöt tai suhteellisen pienet ryhmät saattoivat olla omavaraisia. On vain hiukkasen liioiteltua sanoa, että ihmiskunta muodostaa jo nyt planeettakuntaa muistuttavan tuotanto- ja kulutusyhteisön..."
TO BE CONTINUED
"Miksi sosialismi?
1949
Onko suositeltavaa, että ihminen, jolla ei ole asiantuntemusta taloudellisista ja yhteiskunnallisista asioista, sanoo julki mielipiteensä sosialismista? Uskon monestakin syystä että näin on.
Tarkastelkaamme kysymystä aluksi tieteellisen tiedon näkökulmasta. Saattaisi näyttää siltä, ettei astronomian ja taloustieteen välillä ole mitään olennaisia metodologisia eroja. Molemmilla aloilla työskentelevät tiedemiehet yrittävät löytää yleispäteviä lakeja rajoitetulle ilmiöryhmälle, saattaakseen näiden ilmiöiden väliset suhteet niin selvästi ymmärrettäviksi kuin suinkin. Mutta todellisuudessa tällaisia metodologisia eroja on olemassa. Taloustieteen alalla yleisten lainalaisuuksien löytämistä vaikeuttaa se seikka, että havaittuihin taloudellisiin ilmiöihin vaikuttavat usein monet tekijät joita on vaikea arvioida erikseen. Lisäksi, kokemus joka on kasaantunut ihmiskunnan historian niin kutsutun sivistyneen ajanjakson kuluessa on - kuten hyvin tiedetään - ollut sellaisten syiden vaikutuksen ja rajoituksen alainen jotka eivät ole luonteeltaan yksinomaan taloudellisia. Esimerkiksi useimmat historian suurimmista valtakunnista saivat kiittää olemassaoloaan valloituksista. Valloittajakansoista tuli, lainsäädännöllisesti ja taloudellisesti, valloitetun maan etuoikeutettu luokka. He varasivat itselleen maanomistusoikeuden monopolin ja nimittivät keskuudestaan papiston. Papit, jotka valvoivat kasvatusta, tekivät yhteiskunnan luokkajaosta pysyvän instituution ja loivat arvojärjestelmän, joka siitä pitäen, suurelta osin tiedostamattomasti, ohjasi ihmisiä heidän sosiaalisessa käyttäytymisessään. Mutta historiallinen perinne on niin sanoakseni eilispäivää. Emme ole missään todella onnistuneet pääsemään ylitse siitä mitä Thornlein Veblen kutsui inhimillisen kehityksen ryövärivaiheeksi. Havaittavissa olevat taloudelliset tosiseikat kuuluvat tuohon vaiheeseen ja jopa sellaiset lait jotka voimme johtaa niistä, eivät ole sovellettavissa toisiin vaiheisiin. Koska sosialismin todellinen tarkoitus on nimenomaan voittaa inhimillisen kehityksen ryövärivaihe ja edetä siitä eteenpäin, ei taloustiede voi nykyisellään paljoakaan valaista mitkä tavoitelluista päämääristä ovat saavutettavissa.
Toiseksi, sosialismi suuntautuu kohti yhteiskunnallis-eettisiä tavoitteita. Tiede ei kuitenkaan voi luoda tavoitteita tai vielä vähemmän istuttaa niitä ihmisolentoihin; tiede voi korkeintaan luoda keinot joilla päästään tiettyihin päämääriin. Mutta itse päämäärät ovat sellaisten henkilöiden muotoilemat joilla on korkeat eettiset ihanteet ja - mikäli kyseiset päämäärät eivät ole kuolleina syntyneitä, vaan tärkeitä ja elinvoimaisia - niitä omaksuvat ja niitä vievät eteenpäin ne monet ihmiset jotka, puolittain tiedottomasti, määräävät yhteiskunnan hitaan kehityksen. Siksi meidän tulisi olla varuillamme ettemme yliarvioisi tiedettä ja tieteellisiä menetelmiä kun on kyse inhimillisistä ongelmista. Lukemattomat äänet ovat jo jonkin aikaa vaatineet sen tosiasian tunnustamista, että ihmiskunta on kriisitilanteessa, että sen pysyvyys on hajonnut vakavasti. Sellaiselle tilanteelle on ominaista, että yksilöt tuntevat välinpitämättömyyttä tai jopa vihamielisyyttä sitä suurta tai pientä ryhmää kohtaan johon he kuuluvat. Suotakoon minun tässä havainnollisuuden vuoksi kuvailla erästä henkilökohtaista kokemusta. Jonkin aikaa sitten keskustelin älykkään ja myötämielisen miehen kanssa uuden sodan uhkasta, sodan joka saattaisi mielestäni vakavasti vaarantaa ihmiskunnan olemassaolon, ja huomautin, että vain ylikansallinen organisaatio voisi tarjota suojan kyseistä vaaraa vastaan. Tähän vieraani vastasi hyvin rauhallisesti ja viileästi: "Miksi olette niin jyrkästi ihmisrodun häviämistä vastaan?"
Olen varma ettei niin vähän aikaa kuin sata vuotta sitten kukaan olisi niin kevyesti lausunut jotain tuollaista. Se on sellaisen ihmisen lausuma, joka on turhaan yrittänyt saavuttaa sisäistä tasapainoa ja on enemmän tai vähemmän luopunut onnistumisen toivosta. Se on ilmaus tuskallisesta yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä josta niin monet kärsivät nykyisin. Mistä se johtuu? Onko siitä ulospääsyä?
On helppoa tehdä tällaisia kysymyksiä, mutta vaikea vastata niihin mitenkään vakuuttavasti. Minun täytyy kuitenkin parhaani mukaan yrittää tehdä niin, vaikka olenkin hyvin perillä siitä että tunteemme ja pyrkimyksemme ovat usein ristiriitaisia ja hämäriä.
Ihminen on samalla kertaa yksittäinen olento ja sosiaalinen olento. Yksittäisenä olentona hän yrittää suojella omaa olemassaoloaan ja niiden olemassaoloa jotka ovat häntä lähinnä, tyydyttää henkilökohtaisia mielihalujaan ja kehittää synnynnäisiä taipumuksiaan. Yhteiskunnallisena olentona hän pyrkii saavuttamaan kanssaihmistensä tunnustuksen ja kiintymyksen, jakamaan heidän ilonsa, lohduttamaan heitä heidän surussaan, ja parantamaan heidän elinehtojaan. Vain näiden vaihtelevien, usein vastakkaisten pyrkimysten olemassaolo selittää ihmisen erityispiirteet, ja niiden erityinen kokoonpano määrää, missä mitassa yksilö voi saavuttaa sisäisen tasapainon ja vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin. On aivan mahdollista, että näiden kahden pyrkimyksen suhteellinen voimakkuus on pääosin perimän määräämä. Mutta persoonallisuus, joka lopulta muodostuu, on suurelta osin sen ympäristön muovaama, jossa ihminen sattuu kehityksensä kuluessa olemaan, sen yhteiskunnan muovaama, missä hän kasvaa, sen yhteiskunnan perinteen ja sen erilaisiin käyttäytymismuotoihin kohdistuvan arvostuksen muovaama. Abstrakti käsite "yhteiskunta" merkitsee yksittäiselle ihmiselle hänen suorien ja epäsuorien suhteittensa summaa aikalaisiinsa ja edeltävien sukupolvien edustajiin. Yksilö pystyy ajattelemaan, tuntemaan, ponnistelemaan ja työskentelemään yksin; mutta hän on niin suuressa määrin riippuvainen yhteiskunnasta - fyysisen, älyllisen ja tunnepohjaisen olemassaolonsa suhteen - että on mahdoton kuvitella tai ymmärtää häntä yhteiskunnan rakenteen ulkopuolisena. Se on "yhteiskunta" joka varustaa ihmisen ravinnolla, vaatteilla, kodilla, työkaluilla, kielellä, ajattelutavalla, ja suurimmalla osalla ajattelun sisällöstä. Hänen elämänsä tekevät mahdolliseksi niiden monien miljoonien menneisyyden ja nykyisyyden ihmisten työpanos ja saavutukset, jotka kaikki ovat kätkettynä pieneen sanaan "yhteiskunta".
Sen takia on ilmeistä että yksilön riippuvuus yhteiskunnasta on luonnonlaki jota ei voida kumota - vähän samalla lailla kuin muurahaisten ja mehiläisten tapauksessa. Kun muurahaisten ja mehiläisten elämä kuitenkin on pienintäkin yksityiskohtaa myöden jäykkien, perittyjen vaistojen määräämää, niin ihmisolentojen yhteiskunnallinen malli ja ihmisten väliset suhteet ovat hyvin vaihtelevia ja muutokselle alttiita. Muisti, uusien yhdistelmien muodostamisen mahdollisuus ja suullisen viestinnän lahja ovat tehneet mahdollisiksi sellaiset kehityskulut ihmisolennoissa, jotka eivät ole biologisen välttämättömyyden sanelemia. Sellaiset kehityskulut ilmenevät perinteissä, laitoksissa ja järjestelmissä; kirjallisuudessa; tieteellisissä ja teknisissä saavutuksissa, taideteoksissa. Tämä selittää, miten ihminen voi tietyssä mielessä vaikuttaa elämäänsä omien tekojensa kautta, ja että tässä tapahtumasarjassa voivat vaikuttaa tietoinen ajattelu ja tahto. Ihminen saa syntyessään, perimän myötä, biologisen rakenteen jota meidän tulee pitää tarkoin määriteltynä ja muuttumattomana, mukaanlukien ihmislajille ominaiset luonnolliset vietit. Lisäksi hän saavuttaa elämänsä kuluessa kulttuurimuodon jonka hän omaksuu yhteiskunnalta viestinnän ja monien muiden vaikutusmuotojen kautta. Juuri tämä kulttuurimuoto on ajan mittaan altis muutokselle ja määrää hyvin suurelta osin yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen. Nykyaikainen antropologia on opettanut meille niin sanottujen alkukantaisten kulttuurien vertailevan tutkimisen kautta, että ihmisolentojen yhteiskunnallinen käyttäytyminen voi olla hyvinkin vaihtelevaa, riippuen vallalla olevista kulttuurimuodoista ja niistä organisaatiomuodoista, jotka ovat vallitsevina yhteiskunnassa. Tähän ne, jotka pyrkivät parantamaan ihmisen osaa, perustavat toiveensa: ihmisolennot eivät ole tuomittuja, biologisen rakenteensa vuoksi, tuhoamaan toisiaan tai olemaan julman, itse aiheuttamansa kohtalon armoilla.
Kysyessämme itseltämme miten yhteiskunnan rakennetta ja ihmisen perinteen määräämää rakennetta pitäisi muuttaa jotta ihmiselämästä muodostuisi mahdollisimman tyydyttävä, meidän tulisi aina muistaa että on olemassa tiettyjä ehtoja joita emme pysty säätelemään. Kuten aikaisemmin mainittiin, on ihmisen biologinen luonto käytännöllisesti katsoen muuttumaton. Sen lisäksi ovat viime vuosisatojen teknologiset ja väestölliset kehityskulut luoneet pysyviä olosuhteita. Suhteellisen tiheään asutuissa yhteisöissä ovat äärimmäinen työnjako ja pitkälle keskitetty tuotantokoneisto, hyödykkeineen jotka ovat tarpeen niiden jatkuvalle olemassaololle, ehdottoman välttämättömiä. Se aika - joka jälkeenpäin tarkasteltuna näyttää niin idylliseltä - on lopullisesti ohi, jolloin yksilöt tai suhteellisen pienet ryhmät saattoivat olla omavaraisia. On vain hiukkasen liioiteltua sanoa, että ihmiskunta muodostaa jo nyt planeettakuntaa muistuttavan tuotanto- ja kulutusyhteisön..."
TO BE CONTINUED
Hanne Reime: Syyrian kurdialueiden yhteiskuntakokeiluKeskiviikko 22.04.2015 15:54
Tämä on Hannu Reimen Ylelle kirjoittama kolumni, eikä allekirjoittaneella ole tähän mitään oikeuksia.
"Syyrian kurdialueiden yhteiskuntakokeilu
Syyrian pohjoisosan kurdialueilla on yli kahden vuoden ajan ollut käynnissä radikaaliin demokratiaan nojaava yhteiskuntakokeilu keskellä sisällissotaa. Paikalliset kurdijärjestöt ovat alkaneet soveltaa käytäntöön vankilassa istuvan turkkilaisen kurdijohtajan ajatuksia. Kolumnistimme Hannu Reime jatkaa asiasta.
Kuusitoista vuotta sitten Turkin salainen poliisi, mahdollisesti Yhdysvaltojen CIA:n avustamana, pidätti terroristiksi julistetun kurdijohtajan Abdullah Öcalanin Nairobissa, Keniassa, ja lennätti hänet Turkkiin. Oikeudenkäynnissä Öcalan tuomittiin kuolemaan. Koska Turkki noina vuosina aktiivisesti pyrki liittymään Euroopan unioniin, kuolemanrangaistus poistettiin maan rikoslaista, ja Öcalanin tuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Siitä lähtien on tätä nykyä 67-vuotias kurdijohtaja istunut tuomiotaan Imralin vankilasaarella Marmaranmerellä.
Abdullah Öcalan oli perustamassa Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vuonna 1978. Puolue omaksui ns. marxilais-leniniläisen ohjelman, järjestäytyi tiukan hierarkkisesti ja militaristisesti, hankki aseita ja käynnisti muutamaa vuotta myöhemmin kapinan Turkin armeijaa vastaan kurdivähemmistön asuttamilla itäisillä vuoristoseuduilla. Enimmäistavoitteena oli itsenäisen Kurdistanin valtion perustaminen. Turkin tasavalta ei tunnustanut edes sitä tosiasiaa, että viidesosa maan kansalaisista kuuluu kurdinkieliseen kansalliseen vähemmistöön.
Turkin vahva ja tehokas armeija vastasi PKK:n kapinaan ankaralla repressiolla ja armottomalla väkivallalla. Kurdikyliä pommitettiin ja tyhjennettiin asukkaistaan, ja kuolonuhrien määrä nousi kymmeniin tuhansiin. Sotilaallisesti heikompana, mutta ilmeisesti myös merkittävää kannatusta nauttineena kansallismielisenä liikkeenä PKK turvautui sekin häikäilemättömään väkivaltaan. Monien esikuviensa tavoin Kurdistanin työväenpuolue oli sekoitus stalinismia ja nationalismia. ”Malliin” kuului myös vahva johtajankultti. PKK:n perustajana Öcalan ilmeisesti halusi olla Kurdistanille sitä, mitä Stalin oli Venäjälle, Tito Jugoslavialle, Mao Kiinalle, Kim Il Sung Korealle tai Ho Chi Minh Vietnamille.
Vankisellinsä yksinäisyydessä Öcalan ei ole käyttänyt aikaansa hukkaan, vaan tehnyt samaa, mitä teki Mussolinin tyrmissä 1920- ja 1930-luvulla virunut italialainen marxisti Antonio Gramsci: ajatteli ja kirjoitti. Öcalan on lukenut suunnattoman määrän kirjallisuutta, pääasiassa historiaa ja filosofiaa ja muuttanut perin pohjin käsityksiään siitä, millainen olisi tavoittelemisen arvoinen yhteiskunta. Hän on kirjoittanut kirjan toisensa perään: oppineita traktaatteja ihmiskunnan synnystä ja muinaisen Mesopotamian kulttuurista sekä ohjelmallisia pamfletteja puolueelleen ankaran itsekritiikin hengessä.
Öcalan on lukemisensa myötä löytänyt uuden yllättävän oppi-isän, amerikkalaisen vapaudenhenkisen sosialistin – eräänlaisen anarkistin – Murray Bookchinin, joka pitää ihanteellisena ja ekologisesti kestävänä yhteiskuntamuotona hajautettua, alhaalta ylöspäin nousevaa ruohonjuuritason demokratiaa ja paikallista itsehallintoa. Asianajajansa välityksellä Öcalan otti yhteyttä Vermontin osavaltiossa Yhdysvalloissa asuneeseen Bookchiniin ja julistautui tämän oppilaaksi. Henkilökohtainen yhteydenpito ei kuitenkaan ehtinyt edetä alkua pitemmälle, sillä 85-vuotiaan amerikkalaisen terveys oli heikko, ja hän kuoli vuonna 2006.
PKK ja Turkin valtio ovat sittemmin aloittaneet takkuisesti edenneen rauhanprosessin, jonka aikana puolue on vetänyt suuren osan sisseistään Pohjois-Irakiin, jossa PKK:ta konservatiivisemmat kurdijärjestöt ovat pitäneet valtaa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Öcalan on edelleen PKK:n johtaja, vaikka istuukin vankilassa, ja hänen uudet ajatuksensa näyttävät vaikuttaneen puolueen sisällä. Turkin vaatimuksesta Yhdysvallat ja Nato pitävät edelleen PKK:ta terroristijärjestöjen listalla.
Abdullah Öcalanin kääntymyksellä tuskin olisi suurempaa yleistä merkitystä, ellei hänen ajatuksiaan olisi tällä vuosikymmenellä alettu soveltaa käytäntöön alueella, jota kurdit kutsuvat nimellä Rojava. Kurdinkielinen sana tarkoittaa länttä, läntistä eli Syyrian Kurdistania, jonka tärkeimmät asutuskeskukset yllättäen joutuivat PKK:ta lähellä olevien kurdijärjestöjen hallintaan sisällissodan koettelemassa Syyriassa.
Kun Syyriassa alkanut kansannousu Bashar al-Assadin diktatuuria vastaan degeneroitui sisällissodaksi ja fanaattiset islamistit liittyivät mukaan, Assadin armeija vetäytyi taktisista syistä pohjoisen kurdialueilta ja jätti kolme erillistä enklaavia paikallisten kurdijärjestöjen hallintaan. Tämä tapahtui kesällä 2012. Sen jälkeen näillä kolmella alueella on alettu toteuttaa yhteiskunnallista ohjelmaa, jota voi pitää täydellisenä vastakohtana kaikille muille tämän hetken poliittisille suuntauksille Lähi-idässä, erityisesti poliittiselle islamille, mutta myös muille. Rojavassa näyttää syntyvän uusi yhteiskunta, joka hengeltään vastaa Abdullah Öcalanin nykyisiä ajatuksia.
Järjestelmä perustuu paikallistason komiteoihin, joista käytetään nimitystä kommuuni, ja niistä delegoituun ylemmän tason päätöksentekoon. Alueella toimii vapaasti useita puolueita PKK:n sisarpuolueen rinnalla ja myös oppositiossa sitä vastaan. Yhteisesti hyväksytyssä ohjelmassa valtio ja uskonto erotetaan toisistaan, moniavioisuus ja avioliitto alle 18-vuotiailta kielletään, ja erityisen tärkeänä pidetään naisten täydellistä tasa-arvoa miesten rinnalla. Jokaiseen luottamustehtävään pyritään valitsemaan kaksi henkilöä, toinen toisesta ja toinen toisesta sukupuolesta.
Kansan puolustusjoukoiksi kutsutussa miliisissä palvelee niin ikään sekä miehiä että naisia. Naisten sanotaan olleen erityisen urhoollisia taistelijoita viime syksynä, kun pelätyt ISIS:n joukot piirittivät Kobanen kaupunkia Turkin vastaisella rajalla. On vaikeaa kuvitella täydellisempää vastakohtaa ISIS:n kuolemankultille kuin niitä ihanteita, joita Syyrian Kurdistanissa nyt on alettu toteuttaa.
Mielenkiintoista koko Lähi-idän kannalta Rojavan ohjelmassa on ajatus siitä, että kansalliset oikeudet voivat toteutua muutenkin kuin kansallisvaltiossa. Rojavan väestöstä parikymmentä prosenttia on muita kuin kurdeja. Niinpä virallisiksi kieliksi on julistettu kurdin lisäksi arabia ja assyria. Myös täydellinen uskonnonvapaus vallitsee.
Rojavan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka Syyrian sota päättyy. Ehkä voi jo nyt sanoa niin, että parin - kolmen miljoonan asukkaan Rojava on pieni valistuksen pilkahdus fanaattiseen kaaokseen ajautuneessa Lähi-idässä."
Tuen osoittaminen Rojavalle, tavalla tai toisella, on enemmän kuin suositeltavaa.
Löysin kolumnin täältä: http://www.lausti.com/articles/kolumnit/ocalan.html
Kolumni on myös kuunneltavissa Ylen sivuilla, täällä:
http://areena.kokeile.yle.fi/1-2770004
"Syyrian kurdialueiden yhteiskuntakokeilu
Syyrian pohjoisosan kurdialueilla on yli kahden vuoden ajan ollut käynnissä radikaaliin demokratiaan nojaava yhteiskuntakokeilu keskellä sisällissotaa. Paikalliset kurdijärjestöt ovat alkaneet soveltaa käytäntöön vankilassa istuvan turkkilaisen kurdijohtajan ajatuksia. Kolumnistimme Hannu Reime jatkaa asiasta.
Kuusitoista vuotta sitten Turkin salainen poliisi, mahdollisesti Yhdysvaltojen CIA:n avustamana, pidätti terroristiksi julistetun kurdijohtajan Abdullah Öcalanin Nairobissa, Keniassa, ja lennätti hänet Turkkiin. Oikeudenkäynnissä Öcalan tuomittiin kuolemaan. Koska Turkki noina vuosina aktiivisesti pyrki liittymään Euroopan unioniin, kuolemanrangaistus poistettiin maan rikoslaista, ja Öcalanin tuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Siitä lähtien on tätä nykyä 67-vuotias kurdijohtaja istunut tuomiotaan Imralin vankilasaarella Marmaranmerellä.
Abdullah Öcalan oli perustamassa Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vuonna 1978. Puolue omaksui ns. marxilais-leniniläisen ohjelman, järjestäytyi tiukan hierarkkisesti ja militaristisesti, hankki aseita ja käynnisti muutamaa vuotta myöhemmin kapinan Turkin armeijaa vastaan kurdivähemmistön asuttamilla itäisillä vuoristoseuduilla. Enimmäistavoitteena oli itsenäisen Kurdistanin valtion perustaminen. Turkin tasavalta ei tunnustanut edes sitä tosiasiaa, että viidesosa maan kansalaisista kuuluu kurdinkieliseen kansalliseen vähemmistöön.
Turkin vahva ja tehokas armeija vastasi PKK:n kapinaan ankaralla repressiolla ja armottomalla väkivallalla. Kurdikyliä pommitettiin ja tyhjennettiin asukkaistaan, ja kuolonuhrien määrä nousi kymmeniin tuhansiin. Sotilaallisesti heikompana, mutta ilmeisesti myös merkittävää kannatusta nauttineena kansallismielisenä liikkeenä PKK turvautui sekin häikäilemättömään väkivaltaan. Monien esikuviensa tavoin Kurdistanin työväenpuolue oli sekoitus stalinismia ja nationalismia. ”Malliin” kuului myös vahva johtajankultti. PKK:n perustajana Öcalan ilmeisesti halusi olla Kurdistanille sitä, mitä Stalin oli Venäjälle, Tito Jugoslavialle, Mao Kiinalle, Kim Il Sung Korealle tai Ho Chi Minh Vietnamille.
Vankisellinsä yksinäisyydessä Öcalan ei ole käyttänyt aikaansa hukkaan, vaan tehnyt samaa, mitä teki Mussolinin tyrmissä 1920- ja 1930-luvulla virunut italialainen marxisti Antonio Gramsci: ajatteli ja kirjoitti. Öcalan on lukenut suunnattoman määrän kirjallisuutta, pääasiassa historiaa ja filosofiaa ja muuttanut perin pohjin käsityksiään siitä, millainen olisi tavoittelemisen arvoinen yhteiskunta. Hän on kirjoittanut kirjan toisensa perään: oppineita traktaatteja ihmiskunnan synnystä ja muinaisen Mesopotamian kulttuurista sekä ohjelmallisia pamfletteja puolueelleen ankaran itsekritiikin hengessä.
Öcalan on lukemisensa myötä löytänyt uuden yllättävän oppi-isän, amerikkalaisen vapaudenhenkisen sosialistin – eräänlaisen anarkistin – Murray Bookchinin, joka pitää ihanteellisena ja ekologisesti kestävänä yhteiskuntamuotona hajautettua, alhaalta ylöspäin nousevaa ruohonjuuritason demokratiaa ja paikallista itsehallintoa. Asianajajansa välityksellä Öcalan otti yhteyttä Vermontin osavaltiossa Yhdysvalloissa asuneeseen Bookchiniin ja julistautui tämän oppilaaksi. Henkilökohtainen yhteydenpito ei kuitenkaan ehtinyt edetä alkua pitemmälle, sillä 85-vuotiaan amerikkalaisen terveys oli heikko, ja hän kuoli vuonna 2006.
PKK ja Turkin valtio ovat sittemmin aloittaneet takkuisesti edenneen rauhanprosessin, jonka aikana puolue on vetänyt suuren osan sisseistään Pohjois-Irakiin, jossa PKK:ta konservatiivisemmat kurdijärjestöt ovat pitäneet valtaa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Öcalan on edelleen PKK:n johtaja, vaikka istuukin vankilassa, ja hänen uudet ajatuksensa näyttävät vaikuttaneen puolueen sisällä. Turkin vaatimuksesta Yhdysvallat ja Nato pitävät edelleen PKK:ta terroristijärjestöjen listalla.
Abdullah Öcalanin kääntymyksellä tuskin olisi suurempaa yleistä merkitystä, ellei hänen ajatuksiaan olisi tällä vuosikymmenellä alettu soveltaa käytäntöön alueella, jota kurdit kutsuvat nimellä Rojava. Kurdinkielinen sana tarkoittaa länttä, läntistä eli Syyrian Kurdistania, jonka tärkeimmät asutuskeskukset yllättäen joutuivat PKK:ta lähellä olevien kurdijärjestöjen hallintaan sisällissodan koettelemassa Syyriassa.
Kun Syyriassa alkanut kansannousu Bashar al-Assadin diktatuuria vastaan degeneroitui sisällissodaksi ja fanaattiset islamistit liittyivät mukaan, Assadin armeija vetäytyi taktisista syistä pohjoisen kurdialueilta ja jätti kolme erillistä enklaavia paikallisten kurdijärjestöjen hallintaan. Tämä tapahtui kesällä 2012. Sen jälkeen näillä kolmella alueella on alettu toteuttaa yhteiskunnallista ohjelmaa, jota voi pitää täydellisenä vastakohtana kaikille muille tämän hetken poliittisille suuntauksille Lähi-idässä, erityisesti poliittiselle islamille, mutta myös muille. Rojavassa näyttää syntyvän uusi yhteiskunta, joka hengeltään vastaa Abdullah Öcalanin nykyisiä ajatuksia.
Järjestelmä perustuu paikallistason komiteoihin, joista käytetään nimitystä kommuuni, ja niistä delegoituun ylemmän tason päätöksentekoon. Alueella toimii vapaasti useita puolueita PKK:n sisarpuolueen rinnalla ja myös oppositiossa sitä vastaan. Yhteisesti hyväksytyssä ohjelmassa valtio ja uskonto erotetaan toisistaan, moniavioisuus ja avioliitto alle 18-vuotiailta kielletään, ja erityisen tärkeänä pidetään naisten täydellistä tasa-arvoa miesten rinnalla. Jokaiseen luottamustehtävään pyritään valitsemaan kaksi henkilöä, toinen toisesta ja toinen toisesta sukupuolesta.
Kansan puolustusjoukoiksi kutsutussa miliisissä palvelee niin ikään sekä miehiä että naisia. Naisten sanotaan olleen erityisen urhoollisia taistelijoita viime syksynä, kun pelätyt ISIS:n joukot piirittivät Kobanen kaupunkia Turkin vastaisella rajalla. On vaikeaa kuvitella täydellisempää vastakohtaa ISIS:n kuolemankultille kuin niitä ihanteita, joita Syyrian Kurdistanissa nyt on alettu toteuttaa.
Mielenkiintoista koko Lähi-idän kannalta Rojavan ohjelmassa on ajatus siitä, että kansalliset oikeudet voivat toteutua muutenkin kuin kansallisvaltiossa. Rojavan väestöstä parikymmentä prosenttia on muita kuin kurdeja. Niinpä virallisiksi kieliksi on julistettu kurdin lisäksi arabia ja assyria. Myös täydellinen uskonnonvapaus vallitsee.
Rojavan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka Syyrian sota päättyy. Ehkä voi jo nyt sanoa niin, että parin - kolmen miljoonan asukkaan Rojava on pieni valistuksen pilkahdus fanaattiseen kaaokseen ajautuneessa Lähi-idässä."
Tuen osoittaminen Rojavalle, tavalla tai toisella, on enemmän kuin suositeltavaa.
Löysin kolumnin täältä: http://www.lausti.com/articles/kolumnit/ocalan.html
Kolumni on myös kuunneltavissa Ylen sivuilla, täällä:
http://areena.kokeile.yle.fi/1-2770004
- Luokiteltu yhteisöihin
- -ABDULLAH ÖCALAN_ Minä ja muut,
- Kurdistan Paikkakunnat ja alueet,
- PKK Mielipiteet,
- Sosialismi Mielipiteet,
- Syyria Paikkakunnat ja alueet
JuustohöyläMaanantai 13.04.2015 16:32
Pääministerimme Stubb kerrankin rehellisenä:
- Luokiteltu yhteisöihin
- Alexander Stubb Fanclubit,
- Kokoomus Mielipiteet,
- Kokoomus - ei minun Suomeni toivo Elämänkatsomus ja filosofia
Mutta missä on vaihtoehto jazzari?Lauantai 11.04.2015 19:50
PISSIS
[x] Olen blondi
[ ] Meikkaan huulet nudeksi
[ ] Pinkki on ihQ
[ ] Siideri on parasta
[ ] Kuuntelen Voicea ja NRJ:ä
[x] Kikatan
[ ] En lähde mihinkään ilman että hiukset on laitettu
[ ] Valkoiset kajalit silmäkulmissa
[ ] Minua haukutaan pissikseksi
[ ] Käytän lyhyitä hameita
[ ] Omistan valkoiset pillit
[ ] Puhun pissisaksentilla
= 2
NÖRTTI
[ ] Minulla on silmälasit
[ ] Teen läksyt
[ ] Koulu on jees...
[ ] .. vaikkei mulla siellä kavereita ole
[ ] Pidän Harry Pottereista
[ ] Minulla on hammasraudat
[x] En käytä meikkiä
[x] Olen paljon tietokoneella
[x] Osaan heti luetella 10 tieteisleffaa
[ ] Keskiarvo yli 8.5
[ ] Olen ruma
[ ] Matikka on mun juttu
= 3
EI MIKÄÄN-TYYPPI
[ ] En ole kovinkaan persoonallinen
[ ] Ostan vaatteet H&M:stä
[x] Mulla on aina farkut
[ ] Kukaan ei oikein osaa kuvailla minua
[x] Keskiarvoni on 7-8
[/] En ymmärrä miksi pitäisi erottua joukosta
[ ] Olen tylsä
[ ] Kaverini ovat kaikki aika samanlaisia
[ ]Olen aika tavis
[x] Sanon usein sanoja tyyliin 'joo, oho, iha sama'
[ ] Valtavirta on hyvä juttu
[ ] Mulla on aina huppari
=3½
EMO
[/] Kerään sääliä
[ ] Tennarit jalassa
[ ] Etuhiukset menee silmien päälle
[ ] Näytän vastakkaisen sukupuolen edustajalta
[x] Kuuntelen surullista musiikkia
[ ] My Chemical Romance, 30 seconds to mars, Aiden
[ ] Luulen, että nämä ovat kunnon angstibändejä
[ ] Olen usein surullinen
[ ] Pakotan itseni sellaiseksi, koska se on cool
[ ] Minulla on oma emojengi
[ ] Minulla on H&M:n raita-/ruutuhousut
[x] Tiedän mitä emotionaalisuus on
=2½
GOOTTI
[x] Kuolema kiinnostaa
[ ] Korsetit ja New Rockit
[x] Melankolisuus on kaunista
[ ] Mulla on piilokalju
[ ] Käytän huomiotaherättävää meikkiä
[ ] Gothic Metal, Gothic Rock, Black Metal, Death Metal
[ ] Marilyn Manson on jumalani
[ ] Lävistyksiä löytyy
[x] Olen sairasmielinen
[ ] Vampyyrit on kivoja
[ ] Rakastan kauhua
[/] Olen hyvin romanttinen
= 3½
PUNKKARI
[ ] Sid Vicious on mun idoli
[ ] Misfits, Ramones, Sex Pistols, Anal Thunder
[x] Minusta ei tule koskaan kunnon aikuista
[x] Anarkiaaaaaa!
[ ] Mulla on paljon lävistyksiä (korviksia ei lasketa)
[ ] Lävistykset itsetehtyjä
[x] Muoti on perseestä
[/] Tykkään sokkivärisistä hiuksista
[ ] Mulla on keesi
[/] Pogoon
[ ] Riehun
[x] Teen asiat usein viimeistelemättömästi
=5
TOKIO HOTEL-FANI
[ ] Teeskentelen erilaista
[ ] Tokio Hotel on maailman ihanin
[ ] Bill on hot
[ ] Vittuku ne ei oo vielä päässy Suomeen!
[ ] En osaa päättää olenko pissis vai "ernu"
[/] Meikkaavat miehet on hot
[ ] Mulla on huone täynnä Tokio Hotel-julisteita
[ ] Lävistykset on kivoja
[ ] Vihaan ihmisiä, jotka eivät pidä Tokio Hotelista
[ ] Ihkutan 24/7
[ ] Olen teinin stereotypia
[ ] "Ei Tokio Hotel oo teinibändi!"
=½
HEVARI
[x] Mulla on hoitamattomat hiukset
[x] Parrat on hienoja
[ ] Metallica, Iron Maiden, Sonata Arctica, Stratovarius
[ ] Hiukset tekee miehen
[/] Moshaus on komeeta
[x] Tiedän mitä \,,/ tarkoittaa
[ ] Revityt farkut on makeita
[x] Pukeudun hieman huolimattomasti
[ ] Niittivyö on must
[ ] Maastohousut jalassa
[ ] Ketjuja n. 2 kg
[/] Karjuminen on asiallista
= 5
JAPSI
[ ] Japanilaiset on kauniita!
[ ] Ayabie, The Gazette, Dir en grey, Miyavi
[ ] Kyo on hot
[ ] Lolitat on kauniita
[x] Tykkään yhdistellä joitain värejä mustan kanssa
[x] Japani on kaunis kieli
[ ] n__n
[ ] Tykkään Kaunasta
[ ] Koska siinä on japanilaisia
[x] Tykkään pehmoleluista
[ ] Manga
[/] Anime
= 3½
ROKKARI
[ ] Bändipaidat on hienoja
[ ] Mottoni on 'Sex, Drugs and Rock'n'roll!'
[/] Kuuntelen Radio Rockia
[x] Tiedän Rockin alalajeja
[x] Sekaiset hiukset on siistejä
[ ] Lävistyksiä on
[x] Mötley Crüe, Red Hot Chili Peppers, Alice Cooper, Rolling Stones
[x] Kapinaa!
[ ] Olen aina kännissä
[ ] tai huumeissa
[x] Tiedän mistä musiikista rock-musiikki on kehittynyt
= 5½
GLAMROKKARI
[x] Pörrötetyt hiukset on hienot
[x] Leikittelen identiteetilläni
[ ] Guns n´ roses, Queen, Hanoi Rocks, KISS, Ratt
[x] Homoudessa ei ole vikaa
[ ] Kiinnitän paljon huomiota pukeutumiseeni
[x] Miehetkin voi meikata
[x] Olen ironinen
[ ] Käytän silkkihuiveja
[x] Olen hyvin esteettinen
[ ] Minua pilkataan paljon
[ ] Hiukset on kerroksittain pätkityt
[ ] Mua sanotaan homoksi
=6
DIIVA
[ ] Haluan olla glamour
[ ] Käytän suuria korviksia
[ ] Käytän muutenkin kaikenlaisia helyjä
[/] Olen naisellinen
[ ] Vihaan mustaanpukeutumista
[ ] Minulla on erityisen pitkät hiukset
[ ] Olen kunnon munahaukka
[/] Minulle kelpaa vain paras
[ ] Kusi noussut päähän
[ ] Rihanna on mun esikuva
[x] Kauneus on välttämätöntä
[ ] Ilman meikkiä ei voi olla edes kotona
=2
DATIS
[ ] Koodaan
[x] Mulla on kuvia IRC-Galleriassa
[x] IRC-Galleria ei ole irkki
[ ] Irkkaan
[ ] Mulla on maksullinen muokkausohjelma
[ ] Silmälasit löytyy
[x] Pystyn olemaan koneella yli 2 tuntia
[ ] Mulla on mese
[ ] Ja puhun siellä ainakin kahdensadan tuntemattoman kanssa
[x] Mulla on enemmän nettikavereita kuin muita kavereita
[ ] Piirrän muokkausohjelmilla
[ ] Itkisin jos kone joutuisi korjaukseen
= 4
HIPPI
[x] Mulla on hyvät tavoitteet
[ ] Pilveä 24/7
[x] Tykkään rastoista
[ ] Omistan rastat
[/] Boikotoin kaikkea
[x] Ihmiset ovat tasa-arvoisia
[/] Värikkäät vaatteet on mun juttu
[/] Oon kasvissyöjä
[ ] Minulla on joku värikäs lävistys
[x] Turkistarhaus on väärin
[ ] Olen lukinnut itseni puuhun, jottei sitä kaadettaisi
[x] Haluan paljon rauhaa ja rakkautta
= 6½
HOPPARI
[ ] Isot vaatteet on kivoja
[ ] Olen massateini
[ ] Karl Kanin vaatteet
[ ] Bling bling!
[ ] Elastinen, Cheek, Ezkimo
[ ] Olen tummaihoinen
[ ] Tummaihoiset naiset ovat muita kauniimpia
[x] Elehdin
[ ] Dissaan muita
[ ] Kovistelen
[x] JOU!
=2
FRUITTARI
[ ] Sukat punteissa
[ ] Huulirasva on must
[ ] Nostan hiukset geelillä hyppyrille
[ ] Kaikki rikkinäinen on rumaa
[ ] Kaikki erilainen on rumaa
[ ] Koruja löytyy paljon
[ ] Tykkään laittaa hiuksiani
[ ] Värjään hiukset usein
[ ] ... mutten uskalla tehdä niille erikoisia muutoksia
[ ] Räppiä ja poppia 24/7
[ ] Mulla on mopoauto
[ ] Olen miespuolinen diiva
= 0
[x] Olen blondi
[ ] Meikkaan huulet nudeksi
[ ] Pinkki on ihQ
[ ] Siideri on parasta
[ ] Kuuntelen Voicea ja NRJ:ä
[x] Kikatan
[ ] En lähde mihinkään ilman että hiukset on laitettu
[ ] Valkoiset kajalit silmäkulmissa
[ ] Minua haukutaan pissikseksi
[ ] Käytän lyhyitä hameita
[ ] Omistan valkoiset pillit
[ ] Puhun pissisaksentilla
= 2
NÖRTTI
[ ] Minulla on silmälasit
[ ] Teen läksyt
[ ] Koulu on jees...
[ ] .. vaikkei mulla siellä kavereita ole
[ ] Pidän Harry Pottereista
[ ] Minulla on hammasraudat
[x] En käytä meikkiä
[x] Olen paljon tietokoneella
[x] Osaan heti luetella 10 tieteisleffaa
[ ] Keskiarvo yli 8.5
[ ] Olen ruma
[ ] Matikka on mun juttu
= 3
EI MIKÄÄN-TYYPPI
[ ] En ole kovinkaan persoonallinen
[ ] Ostan vaatteet H&M:stä
[x] Mulla on aina farkut
[ ] Kukaan ei oikein osaa kuvailla minua
[x] Keskiarvoni on 7-8
[/] En ymmärrä miksi pitäisi erottua joukosta
[ ] Olen tylsä
[ ] Kaverini ovat kaikki aika samanlaisia
[ ]Olen aika tavis
[x] Sanon usein sanoja tyyliin 'joo, oho, iha sama'
[ ] Valtavirta on hyvä juttu
[ ] Mulla on aina huppari
=3½
EMO
[/] Kerään sääliä
[ ] Tennarit jalassa
[ ] Etuhiukset menee silmien päälle
[ ] Näytän vastakkaisen sukupuolen edustajalta
[x] Kuuntelen surullista musiikkia
[ ] My Chemical Romance, 30 seconds to mars, Aiden
[ ] Luulen, että nämä ovat kunnon angstibändejä
[ ] Olen usein surullinen
[ ] Pakotan itseni sellaiseksi, koska se on cool
[ ] Minulla on oma emojengi
[ ] Minulla on H&M:n raita-/ruutuhousut
[x] Tiedän mitä emotionaalisuus on
=2½
GOOTTI
[x] Kuolema kiinnostaa
[ ] Korsetit ja New Rockit
[x] Melankolisuus on kaunista
[ ] Mulla on piilokalju
[ ] Käytän huomiotaherättävää meikkiä
[ ] Gothic Metal, Gothic Rock, Black Metal, Death Metal
[ ] Marilyn Manson on jumalani
[ ] Lävistyksiä löytyy
[x] Olen sairasmielinen
[ ] Vampyyrit on kivoja
[ ] Rakastan kauhua
[/] Olen hyvin romanttinen
= 3½
PUNKKARI
[ ] Sid Vicious on mun idoli
[ ] Misfits, Ramones, Sex Pistols, Anal Thunder
[x] Minusta ei tule koskaan kunnon aikuista
[x] Anarkiaaaaaa!
[ ] Mulla on paljon lävistyksiä (korviksia ei lasketa)
[ ] Lävistykset itsetehtyjä
[x] Muoti on perseestä
[/] Tykkään sokkivärisistä hiuksista
[ ] Mulla on keesi
[/] Pogoon
[ ] Riehun
[x] Teen asiat usein viimeistelemättömästi
=5
TOKIO HOTEL-FANI
[ ] Teeskentelen erilaista
[ ] Tokio Hotel on maailman ihanin
[ ] Bill on hot
[ ] Vittuku ne ei oo vielä päässy Suomeen!
[ ] En osaa päättää olenko pissis vai "ernu"
[/] Meikkaavat miehet on hot
[ ] Mulla on huone täynnä Tokio Hotel-julisteita
[ ] Lävistykset on kivoja
[ ] Vihaan ihmisiä, jotka eivät pidä Tokio Hotelista
[ ] Ihkutan 24/7
[ ] Olen teinin stereotypia
[ ] "Ei Tokio Hotel oo teinibändi!"
=½
HEVARI
[x] Mulla on hoitamattomat hiukset
[x] Parrat on hienoja
[ ] Metallica, Iron Maiden, Sonata Arctica, Stratovarius
[ ] Hiukset tekee miehen
[/] Moshaus on komeeta
[x] Tiedän mitä \,,/ tarkoittaa
[ ] Revityt farkut on makeita
[x] Pukeudun hieman huolimattomasti
[ ] Niittivyö on must
[ ] Maastohousut jalassa
[ ] Ketjuja n. 2 kg
[/] Karjuminen on asiallista
= 5
JAPSI
[ ] Japanilaiset on kauniita!
[ ] Ayabie, The Gazette, Dir en grey, Miyavi
[ ] Kyo on hot
[ ] Lolitat on kauniita
[x] Tykkään yhdistellä joitain värejä mustan kanssa
[x] Japani on kaunis kieli
[ ] n__n
[ ] Tykkään Kaunasta
[ ] Koska siinä on japanilaisia
[x] Tykkään pehmoleluista
[ ] Manga
[/] Anime
= 3½
ROKKARI
[ ] Bändipaidat on hienoja
[ ] Mottoni on 'Sex, Drugs and Rock'n'roll!'
[/] Kuuntelen Radio Rockia
[x] Tiedän Rockin alalajeja
[x] Sekaiset hiukset on siistejä
[ ] Lävistyksiä on
[x] Mötley Crüe, Red Hot Chili Peppers, Alice Cooper, Rolling Stones
[x] Kapinaa!
[ ] Olen aina kännissä
[ ] tai huumeissa
[x] Tiedän mistä musiikista rock-musiikki on kehittynyt
= 5½
GLAMROKKARI
[x] Pörrötetyt hiukset on hienot
[x] Leikittelen identiteetilläni
[ ] Guns n´ roses, Queen, Hanoi Rocks, KISS, Ratt
[x] Homoudessa ei ole vikaa
[ ] Kiinnitän paljon huomiota pukeutumiseeni
[x] Miehetkin voi meikata
[x] Olen ironinen
[ ] Käytän silkkihuiveja
[x] Olen hyvin esteettinen
[ ] Minua pilkataan paljon
[ ] Hiukset on kerroksittain pätkityt
[ ] Mua sanotaan homoksi
=6
DIIVA
[ ] Haluan olla glamour
[ ] Käytän suuria korviksia
[ ] Käytän muutenkin kaikenlaisia helyjä
[/] Olen naisellinen
[ ] Vihaan mustaanpukeutumista
[ ] Minulla on erityisen pitkät hiukset
[ ] Olen kunnon munahaukka
[/] Minulle kelpaa vain paras
[ ] Kusi noussut päähän
[ ] Rihanna on mun esikuva
[x] Kauneus on välttämätöntä
[ ] Ilman meikkiä ei voi olla edes kotona
=2
DATIS
[ ] Koodaan
[x] Mulla on kuvia IRC-Galleriassa
[x] IRC-Galleria ei ole irkki
[ ] Irkkaan
[ ] Mulla on maksullinen muokkausohjelma
[ ] Silmälasit löytyy
[x] Pystyn olemaan koneella yli 2 tuntia
[ ] Mulla on mese
[ ] Ja puhun siellä ainakin kahdensadan tuntemattoman kanssa
[x] Mulla on enemmän nettikavereita kuin muita kavereita
[ ] Piirrän muokkausohjelmilla
[ ] Itkisin jos kone joutuisi korjaukseen
= 4
HIPPI
[x] Mulla on hyvät tavoitteet
[ ] Pilveä 24/7
[x] Tykkään rastoista
[ ] Omistan rastat
[/] Boikotoin kaikkea
[x] Ihmiset ovat tasa-arvoisia
[/] Värikkäät vaatteet on mun juttu
[/] Oon kasvissyöjä
[ ] Minulla on joku värikäs lävistys
[x] Turkistarhaus on väärin
[ ] Olen lukinnut itseni puuhun, jottei sitä kaadettaisi
[x] Haluan paljon rauhaa ja rakkautta
= 6½
HOPPARI
[ ] Isot vaatteet on kivoja
[ ] Olen massateini
[ ] Karl Kanin vaatteet
[ ] Bling bling!
[ ] Elastinen, Cheek, Ezkimo
[ ] Olen tummaihoinen
[ ] Tummaihoiset naiset ovat muita kauniimpia
[x] Elehdin
[ ] Dissaan muita
[ ] Kovistelen
[x] JOU!
=2
FRUITTARI
[ ] Sukat punteissa
[ ] Huulirasva on must
[ ] Nostan hiukset geelillä hyppyrille
[ ] Kaikki rikkinäinen on rumaa
[ ] Kaikki erilainen on rumaa
[ ] Koruja löytyy paljon
[ ] Tykkään laittaa hiuksiani
[ ] Värjään hiukset usein
[ ] ... mutten uskalla tehdä niille erikoisia muutoksia
[ ] Räppiä ja poppia 24/7
[ ] Mulla on mopoauto
[ ] Olen miespuolinen diiva
= 0
It's bad for ya!Perjantai 15.11.2013 00:36
Suurmestari George Carlinin viimeinen HBO-spesiaali, kuvattu 2008.
- Luokiteltu yhteisöihin
- George Carlin Fanclubit
Puolustusministeri Kallisen kyselytuntiSunnuntai 10.11.2013 21:16
[/url]
Ei lisättävää. <3
Ei lisättävää. <3
- Luokiteltu yhteisöihin
- Yrjö Kallinen Fanclubit
Caccaa internettiinPerjantai 08.11.2013 21:27
Elämä unenaMaanantai 21.10.2013 23:33
En tiiä mikä on totta, mutta hindulaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus ainakin sisältävät hyvin jänniä ja viehättäviäkin kysymyksenasetteluja ja ajatuksia elämän, ja kuoleman, suurista mysteereistä. Toki kristinusko ja muutkin ns. abrahamilaiset uskonnot omalla tavallaan, mutta annan niiden spekulaatioiden olla tällä erää.
Vaan mitä ehdottavat ainakin osa hinduista. Ehkä koko elämä on unta siinä missä jokaöiset kokemuksemme. Ehkä jumala on suuri näyttelijä, joka on ottanut roolin (tai useamman) unohtaakseen olevansa jumala. Miksi jumala tekisi näin? Ehkä jumalana olo käy muutoin pidemmän päälle tylsäksi. Ehkä sie olet jumala, joka esittää roolinsa kunnon näyttelijän tavoin, unohtaen itsensä, oman jumaluutensa. Tai ehkä et. Jos oletkin, ei siun varmaan kannatakaan hoksata todellista luontoasi koska... Sehän veisi kaiken hauskuuden! Kaiken jännityksen!
...Ja Alan Watts oli viisaanoloinen mies varustettuna miellyttävällä äänellä.
Vaan mitä ehdottavat ainakin osa hinduista. Ehkä koko elämä on unta siinä missä jokaöiset kokemuksemme. Ehkä jumala on suuri näyttelijä, joka on ottanut roolin (tai useamman) unohtaakseen olevansa jumala. Miksi jumala tekisi näin? Ehkä jumalana olo käy muutoin pidemmän päälle tylsäksi. Ehkä sie olet jumala, joka esittää roolinsa kunnon näyttelijän tavoin, unohtaen itsensä, oman jumaluutensa. Tai ehkä et. Jos oletkin, ei siun varmaan kannatakaan hoksata todellista luontoasi koska... Sehän veisi kaiken hauskuuden! Kaiken jännityksen!
...Ja Alan Watts oli viisaanoloinen mies varustettuna miellyttävällä äänellä.
American Drug War: The Last White Hope (Kevin Boothin dokumentti USA:n huumeidenvastaisesta sodasta)Keskiviikko 01.08.2012 04:39
Kevin Boothin laatudokumentti Yhdysvaltain niin sanotusta huumeidenvastaisesta sodasta sekä sen seurauksista.
Kannattaa katsoa jos vaan millään jaksaa näin pitkää dokkaria aiheesta. :)
Kannattaa katsoa jos vaan millään jaksaa näin pitkää dokkaria aiheesta. :)
- Luokiteltu yhteisöihin
- Bill Hicks Fanclubit,
- Huumausainepolitiikka tarvitsee peräruiskeen Mielipiteet,
- Kaikki huumeet on laillistettava Politiikka
« Uudemmat
-
Vanhemmat »