Ehkä menetin sut.. mut en anna itteni sortuu masennuksee sun takii etsä kuitenkaa sen arvonen oo !
Sä varmaa valehtelit mulle koko sen ajan.. mistä mä voin tietää ku et sitä mulle kertonu !?
Jos oisin ollu viisas ni oisin pitäny päänikiinni ja pysyny siin tilas et voin kattoo sua silmii ja ajatella vaa et toi on joku ketä mä en tunne mut sit mä puhuin sulle ja tutustuin suhun jos mä en ois ottanu sua mun elämää ja oisin vaa pitäny sut kaukana musta ni sä et ois päässy satuttaa mua ! Mut jos se tilanne tulis uudellee tekisin ehkä toiste mut kuitenki se aika minkä sain kokee ni se herätti mulle ihan uuden elämän halun ja olin joka päivä ilonen..
Entä nyt ? No en teekkää muuta ku oo naama nurin päin ja huudan toisille koska mul itel on paha olla kiitos sun...
EN HALUU ET KUKAA KOMMENTOI TÄTÄ TAI SANOO JTN ET ÄLÄ KERJÄÄ SÄÄLII KOSKA HALUSIN VAA KIRJOTTAA MILT MUST OIKEESTI TUNTUU !