miksi ajattelen näin...
miksi taas angstaan?
tuntuu että ei vain jaksa elää eikä enää hengittää..
toki on niitä hyviä hetkiä mutta silti.
olen sanonut sanottavani
ja mun rakkaat ihmiset ei tajua mitä ajan takaa...
mä en jaksa kauaa..
mua masentaa..
ja vittu kukaan ei huomaa..
mä haluan ja tarvitsen apua, mutta en uskalla pyytää sitä...
koska kuitenkin taas joku särkee mut kokonaan