Allekirjoittanut huomaa nykyään ajattelevansa useammin englanniksi kuin suomeksi, jopa ollessaan yksin. Silloin tällöin päähän eksyy myös saksan ja ruotsinkirjavia ajatuksia, mikä on vähintäänkin hälyttävää. Tännekin tuntuisi jotenkin paljon luontevammalta kirjoittaa englanniksi, suomi kuulostaa niin tökköiseltä. Ja kun juttelee jonkun suureen kansainväliseen au-pair-laumaan kuuluvan kanssa englanniksi, ei edes kerkeä ajatella suomeksi että mitähän sitä yrittää sanoa kun suu suoltaa enkkua täyttä häkää. Osaankohan kotiin tullessa enää äidinkieltäni ollenkaan, vai pitääkö sielläkin istua maahanmuuttajien kanssa opettelemassa kielioppia :D