Chrisillä on tänään hautajaiset. En voi sanoa, että oisin mitenkään surullinen tai edes kaihoisa. Mä oon vaan niiin tyytyväinen, että pääsin sieltä pois. Toivon vaan, että Chris ymmärtää sen.
Oma elämä on nyt aika tasaista, muttei kuitenkaan tappavan tylsää. Eilen katottiin leffaa ja syötiin ja Antero teki mulle energiahoidon. Mulla on vissiin kaikki virrat täysin tukossa, sillä se ei tuntunut toimivan. Noh, pitänee yrittää joskus uudelleen.
Tänään me ollaan taas istuttu syömässä yhdessä. Anterolla tuntuu olevan virtaa kokata meille, joten ei mulla oo mitään sitä vastaan. :) Illalla menemme taas hänen luokseen paahtamaan kastanjoita. Meri ja Kristiinakin ovat tulossa, joten saa nähdä mitä keksimme yhdessä. Tältä porukalta voi odottaa mitä tahansa. Eilinen energiahoitokin oli aika outo kokemus, mutta täällä toisaalta ihan normaali.
Huonoina yllätyksenä täällä on ollut kuulla, etten saakaan vr:n opiskelijakorttia, mutta eiköhän siitäkin selvitä. Olen yrittänyt metsästää itselleni ompelukonetta, jos vaikka pääsis elvyttämään vanhan harrastukseni. Aikaa ainakin ois. Ja toisaalta on hyvä, että mun elämä on täällä nyt vähän aikaa. Mieli ei voi levätä, jos mietin mitä kotona, tai Oulussa tapahtuu ja mistä jään paitsi.
Täällä on kuitenkin paljon mielenkiintoisia juttuja ja nyt näyttää, että alan tutustua ihmisiinkin. Toivottavasti vietämme paljon iltoja yhdessä meditoiden ja äännellen. Tuun sitten outolintuna takaisin.
Ari, joka opettaa meitä perjantaisin, sanoi, että meille on eri ohjelmaa perjantaisin just siksi, että rauhoittuisimme "lentelevän" viikon päätteeksi. Noh, pitäähän jonkun varmistaa, että olemme yhteiskuntakelpoisia tämän kokemuksen jälkeen. Vaikka ei tää mun mielestä niiiiiin erilaista oo. Lehmät ei lentele, eikä astiat liiku itsekseen.
Mut nyt pitää mennä laittaan jotain pientä purtavaa.