Tänään olen yksin,
yhtä yksin kuin kuu taivaalla.
Tänään minut valtaa pimeys,
pimeys samanmoinen kuin ullakolla ahtaalla.
En tunne ketään, en kaipaa mitään.
Helpompi olla hengittämättä,
kuin kaikin voimin ilmaa keuhkoihin rikkinäisiin vetää.
Jos joskus valitan, älä kuuntele
sillä se on vain vahinko.
Jos joskus apuas anelen, älä auta
sillä olen vain ihminen.
Säälittävä, pää täynnä mätää,
en ketään kaipaa, enkä vois vähempää välittää.
Ei mua kiinnosta - uskokaa
siispä mut rauhaan jättäkää.
En tiedä miks tässä vielä oon,
mitä tänään teen ja minne meen.
Ahmin itseni täyteen, syötän sairaaks
revin rikki ja poltan mun taivaan.