Mikäköhän siinä on, että lumi saa esiin ihmisen ne lapselliset puolet? Okei minun lapselliset puoleni saa esiin, jo sillä, että heittää eteeni barbin, mut joo. Lumi oikeastaan jotenkin villitsee ihmiset. Aina, kun sataa lunta minut valtaa riemastuttava tunne ja mieleni tekee kirmaa pitkin lunta. Varsinkin ensilumi saa minulla kuolan valumaan.
Se tunne, kun juuri satanut lumi narskuu kenkien alla ah siinäpä vasta tunne. Lumienkelit, lumiukko, lumipesu ja monet monet muut ne vasta talven tekevätkin. Onko se sitten soveliasta riehaantua niin pienestä asiasta, kuin lumi varsinkin, jos kesä on muuten ihan ykköskuukausi? Kaipa se sitten.
Aivan vapaasti saa toki hävetä, vaikka silmät päästänsä, jos kanssani sattuu kulkemaan ja minä päätän pistää jalalla koreaksi vetämällä parit enkelit tuoreeseen koiran kuseen.
Ajattelin ihan, että kerran kuukaudessa syvennyn johonkin vakavaan aiheeseen ihan vaan jonkin vuoksi. Huomasin just, et en oo sanallakaan maininnut mun joulusta. Melkein saa sellaisen vaikutelman, että minulla on ollut tylsä ja rauhallinen joulu, höpsönhöpsön. Sen verran voin paljastaa, että jouluaattona sain olla joulupukki, edes oma äitini ei tunnistanut mua. Sain myös paljon tavaraa, jolla pönkitän mun porvari itsetuntoa!
Blah, mitä niin hienoa aikuistumisessa oikeastaan on? Miten ihminen edes oikeastaan aikuistuu? Herääkö sitä vain yhtenä aamuna *pim* niin mukamas kypsänä. Toisaalta aikuinen on yhtä kuin vähintään 18-vuotias, joten sitä ennen ei ole hädänpäivää, eihän? Onko aikuinen yhtä kuin se, ettei koskaan lapseta tai sitä, että pissa kakka huumoriin suhtaudutaan kulmienkohautuksilla ja tylyllä lol äänteellä? Mitä ovat ne alle 18-vuotiaat ihmiset, jotka käyttäytyvät kuin aikuiset? Kenties parempia, kuin me harvat, jotka ovat valmiita milloin vain vesisotaan? Ehei minä en ainakaan halua aikuistua koskaan. Se jos joku on varma, että minusta ei vakavamielistä saa, kaikkea muuta mahdollisesti, mutta minua ainakin lapsettaa aina!
aijai, kun lapsettaa taidan mennä nyrhimään lisää hiuksia.
liisukka.