IRC-Galleria

enpähän osaa enää kävellä :

---

D

Tässä pari päivää sitten sattui parisen kappaletta tapahtumaa, jotka saivat minut todella miettimään missä minä olen hyvä.

Ensimmäinen oli se että lasin sijasta kaadoin mehut syliini enkä huomannut mitään ennenkuin varpaiden alta kului litinää ja lotinaa.

Toinen asia oli se että erehdyin tekemään itselleni ruokaa.
Ensimmäisen kymmenen minuutin keittiön täytti tiivis ja yskittävä savuverho, sitten ruoka karkasi paistinpannulta ja sitten mietin kuinka paljon siistimpää jälkeä ydinpommi aiheuttaisi. Mitä minua hyödyttää se tieto, että munakas on helpoimpia ruokalajeja heti Saarioisten pizzojen jälkeen? Kertokaa se sille munakkaalle, että sen tehtävänä on olla helposti valmistettava ja mielellään ei tuottaisi niin paljon nestettä. Ruoka oli syötävää, ainakin rotille.

Olen surkea kaikessa mikä liittyy vähänkin urheiluun. Mailapeleissä käteni viuhtovat ilmaa ja pölyhiukkasia. Joukkuepeleissä en hallitse mitään ruumiinjäsentä vaan rymistän usein muiden pelaajien läpi, kimmottuani juuri seinästä jonne lensin tehtyäni ensin spagaatin pelikentällä.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta lopputuloksena olisi kuitenkin se, että urheilulahjoja jaettaessa olin poissa. Tasapainokykyni on olematon ja kömpelyyteni on sanoinkuvaamaton.

Minulle ei myöskään ole suotu mitään luovan tominnnan lahjoja. Osaan tehdä sujuvaa väkivaltaa pianolle ja rääkätä korvia nokkahuilun sulosoinnuilla. Muut instrumentit menevät järkeni yli. Laulutaitoa on taas variksillekkin suotu enemmän kuin minulla. Mitä taas tulee piirtämiseen niin 3-vuotiaan piirtämässä ihmisessä on enemmän tokkua kuin minun.
Picassoa minusta ei siis tule.

Enkä myöskään loista menestykselläni asioihin jotka liittyvät opiskeluun.

Ehkä nyt kun pitäisi päättää mihin menee opiskelemaan on hyvä pohdiskella misä on hyvä ja missä ei. Eipä kai se tee muutenkaan kellekkään pahitteeksi miettimään missä on hyvä, ellei se mene itsensä markkinoimiseen.

Kukapa haluaisi hyväksyä että on todellinen luuseri?

antoisaa viikonloppua
t:
liisukka

Syitä miksi miessukupuolen pitäisi tämän jälkeen vähintään harkita naishormoonja ja naiset voivat palkita itselläänn minua ajatellen geishalla.
Miksi naisena olo on oikeasti niiiin super fantsu ihanaa?


On kiva käyttää olkaimettomia rintsikoita. Viimeistään koulusta kotiin matkalla ne tukevat sopivasti kylkiluitasi ja toivot ettet unohtaisi että liivisi ovat valahtaneet kun riisut muita vaatteita pois.

Yöllä on mahdollista herätä jalat ja on havaittu myös selkä veressä tilanteita

Tylsän paikan tulle tampponista saa hiiren

Voi huoletta vasta uimahallissa/rannalla/lääkärissä tajuta muiden virneistä että synnynnäiset villahousut jäi ajamatta

Korkokengät nostattavat itsetuntoa paitsi jos korkosi natisee kesken päivän uhkaavasti liitoksistaan ja kotiin ei ole asiaa moneenmoneen tuntiin.

Voi kiireessä maalata itselleen paloautot poskillen tai uuden luomen nenänpäähän vedenkestävällä ripsivärillä

Edestäaukeavat rintaliivit muistuttavat olemassaolollaan aukeamalla keskellä kirkasta päivää. Rikkoutuminenkin mahdollista.

Lyhyt mietelmä viiveen jälkeen. Kertokaapa omia. :)

Hameesta tulee tuulisella säällä erittäin ilmavaa

Mahdollisuus tussutörähdyksiin/vaginapieruihin kiitos Demi

girlpower
liz

Tipattoman tammikuun ohella monet ovat jo kärvistelleet kolme päivää uudenvuoden lupauksiensa kanssa.

Ne tavallisimmat taitavat olla:
tupakoinnin lopettaminen, karkkilakko, enemmän siivoamista,
suihkuun useammin(<-ei olisi pahitteeksi eräille haisuleille) niin
ja tietysti toisten ottaminen paremmin huomioon


Tiedän itseni sen verran hyvin etten tänä vuonna sortunut kiinan muurin pituiseen listaan, jossa lupaan pyhästi muutta tapojani ja näin ollen ei minun myöskään tarvinnut tehdä sitä ripsen pituista sakkolistaa mitä tehdä kun mokaan.

Toki minä tein joitain uudenvuoden lupauksia, joista olen on jo unohtanut noh suurimman osan. Tärkein oli kuitenkin, että jos mahdollista aion chillaa ja ja pitää kivaa tän vuoden aikana ja vältän turhia lupauksia.

Ketä se karkkilakko hyödyttää? Karkinhimossa sitä on valmis kaikenlaisiin kataluuksiin ja se ärtymys kun muut "saavat" syödä suklaapupun päivässä ah tuskaan ei helpota mikään muu kuin mandariini.

Te ketkä olette luvanneet olla enemmän ulkona: parvekkeella useammin käyminen ei riitä(:

Alaikäiset jotka ylpeilevät tipattomallan: Äly hoi älä jätä! Ensinäkin alaikäisenä sinun ei edes kuulu juoda.

Toivottakaa tervetulleksi vuoden ensimmäinen merkintä ja iloitkaa siitä että vaikka paljon ketään ei kiinnosta on tänne luvassa paljon uusia jänniä juttuaja!

Pysy lukijana niin tiedät.

Tuskailka lakkojen kanssa
liisu

Viimeistään nyt kannattaa tosissaan tsempata käytöksessä, jos mielii pukin sylistä mukaan saada muuatkuin risuja.

Onhan tässä ollut jo kokonainen vuosi olla kiltti ja ihan tavallinen ihminen, mutta aattona on vielä aikaa korjata käytöstään jos ei tälle joululle niin ensi joululle on valmiina ainakin yksi hyvin käyttäydytty päivä.

Olkaa varovaisia laatikoiden ja muiden ruokien suhteen liika on liikaa ja jos podet pahaa olo ahmittuasi kokonaisen kinkun ja päälle rasiallisen piparia ei ole ihme jos napa paukkuu.

Pari lahjaa on avattu ja illalla tulee toivon mukaan lisää ja jos ei niin veljien paketit päätyvät mystisesti minulle. Asia erikseen on se, että kuinka paljon riemua tuottaa minulle Herra Hakkaraisen Hauskat aakkoset.

Tosin tämä joulu on menettänyt vähän kirkkauttaan. Meille on tullut aina kuusi ja lahjat parvekkeelle ja olen eiliseen iltaan saakka uskonut, että pukki tosiaan tuo. Syytä moiseen jälkeenjääneeseen uskomukseen en tiedä mahdollista on, että minua on helppo puijaa. Ei se joulu ole niin mahtavaa enää sen jälkeen kun ite kantaa niitä lahjoja parvekkeelle ja aamulla pitäisi olla yllättynyt et joooo ovela on pukki.

Jouluu eniwei pukin sylillä tai ilman (;

Liza

Olen ollut viimeiset 19 päivää mahdollisimman kiireinen ja kiukkuinen.

Kuinka SE kehtaa tulla näin yllättäen. Mikä SE luulee olevansa? Pientä varoitusta olisin kaivannut! Kalenterin tekijät olkaa hyvät ja merkitkää kalenteriin ilmoitus aiheesta...

Joulu, se tulee aina yhtä yllättäen, kun helmikuussa kannetaan kuusi ulos ja maaliskuussa häviää kaikki mikä muistuttaa vähänkin joulua, paitsi ne kilot. Elokuussa heti koulujen alettua sitä uneksii seuraavasta lahjarikkaasta pitkästä lomasta, joululomasta. Lokakuussa postiluukusta alkaa tulvimaan mielettömät määrät kaikkien mahdollisten kauppojen joulukatalogia. Joulukatalogien ilmestymisen pitäisi olla hälytysmerkkinä siitä että kohta se tulee.

Joka vuosi lupaan pyhästi, että tänä vuonna kortit tehdään ajoissa ettei käy niin että viimeistä postituspäivää edeltävänä yönä niitä aletaan väsäillä ja sitten mietitään miksi rekeä vetää lahjapaketti ja mitä helvettiä kuusi tekee tonttulakin kanssa. Samoin lahjat on hankittu hyvissä ajoin, jottei tarvitse jouluaattona juosta pää kolmantena jalkana pitkin kauppoja. Siivoaminen on toki myös aloitettu ja leipominen huh nurkat oikein pullistelevat torrtua ja piparia glögiä tulee kuin suihkusta.

Heh ketä minä yritän huijata. Kortit on tehty ja siivous on puolitiessä. Onneksi tämänkin sortin stressistä on keino parantua:
Vedetään syvää hetkeä ja pieni hemmottelutuokio itselle. Vaarana on se, että
hemmottelu pääsee käsistä ja kukaan ei sitten saakkaan joululahjaa, kun rahat on
käytetty omaa napaa ajatellen.



yllättävää joulua Liz

p.s omistettu miikalle<3

Antakaa minun olla. Minä tiedän, että ilmastonmuutosta ei juosta pakoon, ei vaikka juoksisin tonnin kevyellä juoksulla ilman puuskuttamista ja rikkomalla maailmanennätyksen.

Mitä minä voisin yksilönä tehdä? Antakaa minun muovittaa tämä pallo ja suihkuttaa lakkaa huvin vuoksi. Eihän minulta voi vaatia kiinnostusta käyttämään koko vapaa-aikani keräämään tietoa ilmastonmuutoksesta.
Minähän en uutisia seuraa ja onneksi jotkut lehdet ymmärtävät, että minun mieleni kaipaa turhuutta. Sinkkuäidille sulhasen heitukka osoittautuikin varatuksi. Ah niitä hylättyjä mies raukkoja, joista pääseekin MINUN kurjuuteen ja ongelmiin.

Ei minä haluan rypeä kurjuudessani, etenkin kun talvi ja pimenevät illat ovat vain ikkunan toisella puolella. Minä pukeudun mustaan ja niin pukeutuu muukin suomen kanssa. Nyt olisi syntiä olla iloinen. Lumi on paha, koska se on valkoinen ja se voisi vahingossa piristää. Haluan loskaa ja pian, jotta minulla olisi vielä kurjempaa.

Mitä syytä tässä on olla iloinen? Miettikääs lama tulee, joukkoliikenne reistailee, ilmastonmuutos, flunssa norkoilee nenässä ja netti jäätyy. Kaikki nuo tulivat niin yhtäkkiä ja ennalta-arvaamottina.

Kieltäkää hymyileminen ja mukamas pirteät ohjelmat kevääseen saakka, ne ovat turhia.
Välttäkäämme turhia ostoksia ja niihin sortuessamme pidämme sen visusti omana tietonamme, kaikilla ei nyt onnista.

Tulevaisuus on BB :ssä ja laman voi ehkäistä oikealla BB-voittajalla ja hänen palkinnollaan.
Minä tupakoin ja helvetin hyvällä omatunnolla. Ah kuinka omatuntoni soimaa kuinka paljon vahingoitan luontoa askillisella.

Loistavaa kurjuuteni ei lopu koskaan!

Claudia

Koirilla on tapana tervehtiä ja tutustua toisiinsa nuhkimalla toistensa takapuolta.

Takapuoli kertoo henkilöstä yllättävän paljon. Siisti ja hajuton viestittää puhtaudestan jos koira vääntää nuhkijan päälle sievän tortun ei siitä voi päätellä muuta kuin että tutustuminen ei ole mieluisaa molemmile osapuollille. Kaasu pläjäys taas ei ole niin negatiivinen ja pissaaminen no se ei tule perimmäisestä reiästä.

Mitä jos me ihmisetkin puheen sijasta haistelesimme toisiamme takapuolesta? Kuullostaa härskiltä, mutta jos meidät olisi opetettu haistelemaan, emme pitäisi sitä varmaankaan niin sairaana. Kätevää se olisi ehkä. Eipähän tartte sanoa mitään ilkeätä vaan voi vaan pistää tuulemaan ilman turhia jonninjoutavuuksia, jotka saattavat johdattaa ystävyyteen/kaveruuteen joka perustuu kohteliaisuuteen eli siihen ettei vaan kehtaa sanoa toiselle ettei seura innosta.

Mitä muita asioita toisen takapuoli voikaan meille paljastaa?

Maassa laahaava löysä möykky on hyvänä merkkinä siihen että omistaja ei elele nuoruuden kukoistuksessa. Erehdyttävästi appelsiinin näköinen tarvitsee liikuntaa ja rasvaa.

Antakaa arvoa lyhyelle merkinnälle, joka mukamas ovelana tunnustelee maaperää miten syksyn synkkyys alka pikkuhilja toivottavasti menettää otettaan ihmistään. Kaipa tätä voisi kambäkiksi kutsua, te a sinä sen päätätte kuinka se onnistuu.

liis

Voi olla, että syksy ei tuo mukanaansa pelkästään sadetta ja pimeneviä iltoja. Aavistuksen verran synkkyyttä on myös havaittavissa. Tämä synkkyys näkyy merkittävänä aukkona lukijikunnassani, niinpä uskon, että pieni tauko on enemmänkin kuin terbetullut.

Myös kummallista ja satunnaiset mukamas hauskat tapahtumat siirtyvät kaikkien muiden epäonnistuneiden kokeilujen seuraksi.

Sinä kuitenkin luet tämän, koska merkintä on niin lyhyt, joten ole hyvä ja viihdytä itseäsi lukemalla muita merkintöjä 16-wuotiaan teinin näkökulmasta koskien elämää ja rohkenen olla uskalias ja sanoa, että etenkin geishaa.



(p.s jos joku suostuu myöntämään, että kaipaa hieman lukemista se olisi kunnia)

Suksen jatkot liiz

cast: äitI ja gilI 3.w

missä? @wessa

äiti on kusel ja siitä seuraa

gili: äiiti tuol on reikää (osoittaa sormella paikkaan mitä emme kerro)

äiti: missä?

gili: no tuol keskel (ei emme kerro paikkaa. liian irstailevaa)

äiti: no missä se reikä on (havaitsemme pientä naurua ja sen pidätystä)

äitI nouse ylös

äiti: no missä on SE reikä?

gili: tosaa (osoittaa vessanpönttöä)

::DDDDDDDDD