IRC-Galleria

Voivoi olen iloinen. Olen oppinut ihmisten tavoille ja siksi olen koko päivän onnitellut itseäni.
Onneni johtuu siitä, että tämä pääsiäinen ei mennyt yhtä vituiksi kuin aikaisemmat. Ei tällä kertaa en nauttinut viimeistä kulausta ja ei jalkojani ei pesty missään ja ei tällä kertaa en juoksennellut lähes alasti Vallilassa.

Valehtelisin, jos väittäisin, edelliset pääsiäiset ovat olleet elämäni parhaimpia hetkiä. Tai no voisivathan ne olla, mutta kun en oikein muista mitään.

Tänä pääsiäisenä satoi lunta ja jollain saattoi mennä kaikki vituiksi, mutta väliäkös sillä enää?
Helpottavaa on se, kun huomenna pääsee kouluun, kyllä koulu on elämäni ja opiskelu on intohimoni mikään muu elämäntapa ei tulisi kuuloonkaan. Oikeastaan vietin koko loman hyvin intellektuellien ihmisten seurassa ja puheenaiheet kuten globalisaatio, suomen ympäristöpolitiikka sekä ilmastonmuutos vilahtelivat ehkä keskusteluissa hivenen liian usein.

Harvalle ihmiselle oikeastaan loppujen lopuksi sopii alkoholi ja minä en ole niitä harvoja, joille se sopii. Tiedän ihmisiä, jotka selvin päin ovat hyvin mukavia, mutta kännissä onnettomia luusereita, jotka tekisi mieli keihästää saman tien. Kaikkien huonoksi onneksi ihmiset muistavat aina sen ensivaikutelman, joten jos esittäydyt jollekin ensimmäistä kertaa elämässä kännissä, vaatteet kaikkea muuta, kuin päällä ja oksennusta muualla kuin vatsasi sisällä jäät ikuisesti mieleen juuri noista seikoista teit jatkossa mitä teit. Ihmisiä ei pitäisi tuomita sen mukaan miltä ne vaikuttavat, mitä on muilta kuullut tai ensivaikutelman mukaan, mutta kaikki tekevät niin.

Miksi?

Maine lähtee liikkeelle heti parista ensimmäisestä tapaamiskerrasta. Juoppo on aina juoppo samaten huora ja ne leimat eivät lähde ikinä täydellisesti pois ihmisten mielistä.

"Kun kerta vaikuttaa pelleltä ja btw se sönköttää kännis eikä se ja se pidä siit, joten ei mulkaa oo mitää syytä tutustuu siihen. Jjep pelle se on. Jaa, että miksikö? No, kun muutkin sanovat niin ja ootsä kuullu sen maineest? Plus näitkö sen tänää?"

pääni huutaa tupakkaa siksi niin sekalaista joojoo seliseli.

Limppu

voivoi, että olen onnellinen! Oon VIP jonottaja suomalaises kirjakaupas. Ens yön vietän näyteikkunas, jee! Seittemält mul on kädes uusin potteri<3

Mikä on minun pahin pelkoni, entäpä sinun kuomaseni? Mitä kuuluu vastata kysymykseen mikä on sinun pahin pelkosi? Onko väärin sanoa, että no se jos housut repeis? Pelkoja on niin erilaisia, ettei oikein voi sano yhtä pahinta pelkoa, vai voiko?

Miksi ihmiset edes ylipäätänsä pelkäävät ja niin omituisia asioita? Eräs hyvä ystäväni pelkää lintuja. Jos lintu tulla tupsahtaa lähemmälle kuin kymmenen metrin säteelle olet juuri tavannut steppauksen ja polkan maailman mestarin.

Myös tulevaisuus pelottaa, vain sen takia, koska ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Jo huominen on tulevaisuutta, muttei miksei kukaan pelkää huomista? Toki ne pelkäävät, joita esim kiusataan koulussa jne., mutta me joilla menee suht koht hyvin emme pelkää seuraavaa päivää. Huomisesta päivästä kuitenkin tiedän enemmän kuin maaliskuusta 2019. Okei tiedänhän minä huomisen päivän sään, tai no tietäisin, jos katsoisin, mutten katso, koska se tuo yllätyksen olon, kun katsoo aamulla ikkunasta ulos ja saa tietää millainen sää on.

Onko tullut mieleen, että huomenna kaikki voi kuitenkin muuttua? Kaikilla kuitenkin on tulevaisuus, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että tietää varmuudella, että kymmenen vuoden päästä Sörnäinen ja sen lähiympäristö, lähinnä kadut ovat yhtä kuin koti.

Claudia

Eräs tuntemistani ihmisistä (ja viisas sellainen tietty) on aikoinaan minulle todennut, että ihmissuhdetaitoja voi harjoitella kasvien kanssa, koska kasvit kuulema tarvitsevat samaa, kuin me ihmiset eli ruokaa ja rajatonta rakkautta. Mitä sitten kertoo minun ihmissuhdetaidoista, kun olen onnistunut tappamaan kaksi kaktusta? Ensimmäinen ikään kuin kuihtui ja siitä jäi vain pölyä ja multaa toinen vain nuupahti. Kuitenkin kumotakseni moisen väitteen ostin rahapuun, jota hoidan, kuin amis matikankirjaa tai sitten hitusen paremmin. On minulla vielä kolmas kaktuskin, mutta poloinen kasvaa vinoon, kuin Pisan torni, valitan.

Eilen illalla mietin miksi ihmisellä on aina pakkomielle tietää kaikki. Esimerkiksi, jos tiedät varmuudella, että joku on puhunut sinusta paskaa selän takana haluat tietää mitä sinusta on puhuttu, muttet kuitenkaan halua. Aina ei ole hyvä tietää kaikkea, vaan on hetkiä jolloin on oman etunsa kannalta hyvä leikkiä tyhmää.

Heti tulee mieleen tilanne, jossa eräät heput söivät omenan, koska halusivat tietää kaiken ja he saivatkin. Seurasiko siitä jotain hyvää?

Entä mitä sitten pitäisi tehdä tilanteessa, jossa kaveri kertoo sinulle luottamuksella asian, joka koskettaa kaikkia, mutta koska se on salaisuus ei sitä saa kertoa, mutta tiedostat kuitenkin sen, että kun asia joskus tulevaisuudessa leviää eteenpäin olet itsekin pulassa ja vain sen takia, että tiesit etkä puhunut siitä eteenpäin.

liz

jeejee tallina surkimukset. hotelli kusee

Järkyttävyyden huippu, niin mikä se sitten onkaan? Läheltä liippaa mahdollisesti se, kun kaveri soittaa sunnuntaina lähemmäs kahtatoista ja inffoo ystävällisesti, et hei kuoma sä oot telkkaris! Ensimmäinen reaktio oli nauru toinen omg kolmas armoton ryntäys viihdekeskuksen ympärille. Lopulta häpeä ja sen jälkeen syvä halu painua maan alle tai mahdollisesti häippästä visiitille katakombiin.

Häpeää sitten käsiteltiinkin loppu ilta, mutta seuraavana aamuna todettiin liian tyytyväisenä, et hei mitäs tässä ritari ässä. Voiko sanoa, että on asioita, jotka järkyttävät kaikkia ja samalla tavalla? Ihmiset kuitenkin reagoivat järkytykseen eri tavoilla.

Mitä se tarkoittaa, kun jotkut ihmiset nauravat silloin, kun järkyttyvät pahasti? Mahdollisesti epätasapainoa, vai jotain muuta syvällisempää mitä ihmismieli ei kenties koskaan tule ymmärtämään? Kenties ken ties.

Häpeän tunne on valitettavasti liian iso aihe tänne kirjoitettavaksi varsinkin, kun siitä voisi jauhaa päivätolkulla kuitenkin pääsemättä minkäänlaiseen ymmärrykseen, vai mitä kuomat.

Satunnaiset ihmiset ovat toisinaan esittänet valituksen poikasta siitä, kun en omasta elämästäni enää pahemmin mitään kerro ja syy on vettä selkeämpikin. Minun elämäni on yksinkertaisesti sanottuna vallan tapahtumarikas ja asia erikseen on se, että kuinka moni nielee kaikki kujeet joita minä sävellän, mutjoo.

Elizabeth

Niinpä niin täällä taas lupauksista huolimatta ehkä vannomatta kuitenkin paras. Tosin tähän päästiin vasta monen keskeneräisen ja piilotetun kirjoituksen jälkeen, mutta se siitä ja asiaan.

Eilen illalla ehkä kuitenkin lähemmäs tämän päivän puolella, kun olin tulossa kotiin siinä puoli yhden aikaan kotimatkalla oli mielenkiintoinen hetki. Saattoi johtua musiikista tai sitten ei, mutta kuitenkin tajusin erinäisiä asioita. Vaikka oli hyytävän kylmää nautin siitä kun hameeni liehui. Niinnii siihen saakka, kunnes hameeni nousi katalasti korviin. Hävytön temppu jopa hameelta.

Tänään on ystävänpäivä mainitsen nyt vielä tässä, kun ei kukaan kuitenkaan varmasti tiennyt sitä, että se on tänään, kun eihän sitä olla missään markkinoitukaan eikä missään oo kuullut lausahdusta hyvää ystävänpäivää. Miksi ihmiset viettävät ystävänpäivää? Oikeastaan jokaisen päivän kuuluisi olla samanlainen, kukaan (ainakin melkein) ei riitele toisten kanssa, kaikki ottavat toverinsa huomioon ja romantiikkaa tihkuu.

On siis hivenen väärin, että kaupat rahastavat itseään ja miksi? Jotta ihmiset voisivat ostaa sitä ja tätä suklaata, tai alusvaatteita tai muuta yhtä yyber fantsua, jotta voisivat osoittaa toiselle, et hei näin paljon mä susta välitän, yhden suklaasydämen verran, joka ei ees oo kestävä, mut onneks meiän ystävyys ei oo suklaata, joka sulaa tai käärepaperia, joka haurastuu.

Kummalle se on enemmän juhlaa seurusteleville, vai niille, jotka eivät seurustele?

Minulle ei tämä ole vain päivä muiden joukossa, muttei myöskään joulun, kiitospäivän ja Halloweenin lisäksi mikään kovin suuri rahareikä lompakossa. Jos jotain niin kortin voin tehdä.

Huomenna kaikki on taas harmaata kuitenkin eikä enää niin vaaleanpunaista, mutta onneksi on kohta pääsiäinen jee!!!! Taas sitten meneekin vuosi ennen, kuin saa kuulla miten ihana ystävä on, jos on.

Ei ole tarkoitus nauraa niille sekopäille jotka vauhkoontuvat täysin ystävänpäivästä, muttei myöskään tukea niitä ahdasmielisiä, joille tämän päivä ei poikkea juurikaan maanantaista.

Liian hyvää tai vitun paskaa ystävänpäivää, kuten haluatte.

Liis

P.s Valentine's day ja ystävänpäivä? Mikä olikaan se yhteisyys näillä kahdella? Vallu oli huhun mukaan itse Amor tai sen apulainen.

osa o ihmetelly miks ei tänne oo tullu hivenen pitkään aikaan mitään ja syy on niin helppo, kuin se, etten aio enää kirjoittaa. :)

Mikäköhän siinä on, että lumi saa esiin ihmisen ne lapselliset puolet? Okei minun lapselliset puoleni saa esiin, jo sillä, että heittää eteeni barbin, mut joo. Lumi oikeastaan jotenkin villitsee ihmiset. Aina, kun sataa lunta minut valtaa riemastuttava tunne ja mieleni tekee kirmaa pitkin lunta. Varsinkin ensilumi saa minulla kuolan valumaan.

Se tunne, kun juuri satanut lumi narskuu kenkien alla ah siinäpä vasta tunne. Lumienkelit, lumiukko, lumipesu ja monet monet muut ne vasta talven tekevätkin. Onko se sitten soveliasta riehaantua niin pienestä asiasta, kuin lumi varsinkin, jos kesä on muuten ihan ykköskuukausi? Kaipa se sitten.

Aivan vapaasti saa toki hävetä, vaikka silmät päästänsä, jos kanssani sattuu kulkemaan ja minä päätän pistää jalalla koreaksi vetämällä parit enkelit tuoreeseen koiran kuseen.

Ajattelin ihan, että kerran kuukaudessa syvennyn johonkin vakavaan aiheeseen ihan vaan jonkin vuoksi. Huomasin just, et en oo sanallakaan maininnut mun joulusta. Melkein saa sellaisen vaikutelman, että minulla on ollut tylsä ja rauhallinen joulu, höpsönhöpsön. Sen verran voin paljastaa, että jouluaattona sain olla joulupukki, edes oma äitini ei tunnistanut mua. Sain myös paljon tavaraa, jolla pönkitän mun porvari itsetuntoa!

Blah, mitä niin hienoa aikuistumisessa oikeastaan on? Miten ihminen edes oikeastaan aikuistuu? Herääkö sitä vain yhtenä aamuna *pim* niin mukamas kypsänä. Toisaalta aikuinen on yhtä kuin vähintään 18-vuotias, joten sitä ennen ei ole hädänpäivää, eihän? Onko aikuinen yhtä kuin se, ettei koskaan lapseta tai sitä, että pissa kakka huumoriin suhtaudutaan kulmienkohautuksilla ja tylyllä lol äänteellä? Mitä ovat ne alle 18-vuotiaat ihmiset, jotka käyttäytyvät kuin aikuiset? Kenties parempia, kuin me harvat, jotka ovat valmiita milloin vain vesisotaan? Ehei minä en ainakaan halua aikuistua koskaan. Se jos joku on varma, että minusta ei vakavamielistä saa, kaikkea muuta mahdollisesti, mutta minua ainakin lapsettaa aina!

aijai, kun lapsettaa taidan mennä nyrhimään lisää hiuksia.

liisukka.

Uusi vuosi, uudet kujeet niinpä päätin aloittaa vuoden ensimmäisen aamun tekemällä jotain uutta ja repäisevää. Ei kovin tavalliseen tapaani heräilin siinä kahden jälkeen, aamupalaksi hieman skumppaa tunnetustihan alkoholi naisen tiellä pitää, sen jälkeen mulla ois miljoona huipputärkeätä asia tehtävänä, mutta uutta, kun kokeilen päädyin datamaan.


Muuten vuodenvaihto oli niin perseestä, kuin olla ja voi. Tasan kello 00.00 olin hmm länsi-Pasilan ärrällä yksin ja wohoo selvinpäin. 10m minuuttia siitä harhailin metsässä, tutustuen mudan saloihin.
Meininki parani huomattavasti, kuin pääsin perille korkkailin lasten skumpan ja oli oikeastaan tosi jees. Ei siitä muuta, kuin, että ammuin vahingossa mahdollisesti kissanpierun erään pojan haaroväliin. Kotimatkalla sisäinen rasistini heräsi eloon, tavattuani kuskin, joka syntyperänsä vuoksi soveltuu moniin asioihin vielä paremmin, kuin peruna kasvimaalle, mutta kuten sanottu bussikuski ei ole yksi niistä vahvuuksista.

Minkäköhän takia se on aina hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, mutta uutena vuotena toivotetaan kuitenkin, että hyvää uutta vuotta? Onko se onnellisuus vaihtunut noin parin viikon sisällä vain hyväksi? Miksi sitä edes pitää juhlia niin railakasti? Ei ei se ole minun mielestäni täysin turhaa, että ihmiset saavat yhden hyvän syyn lisää juoda, mutta kuten sanottu suomalaiset juovat mistä syystä tahansa. Mikä voisikaan olla sen pätevämpi syy käydä Alkossa, kuin se, että aamulla loppui hammastahna. Eniten uudessa vuodessa ärsyttää kuitenkin se roskan määrä. Erinäisiä alueita katsoessa miettii kumpi vaihtoehto sopii enemmän onko se:


a) hurrikaani tai pyörremyrsky

vai

b) monta raivotautista sikaa on päästetty hurjastelemaan

Lupasin tehdä repäisevän ensimmäisen päivän tekemällä uutta, joten ei ole mitään syytä tehdä tästä tavallista parempi löpinä.

Mukavaa krapulaa ja ihanaa oloa ilman mm. tupakkaa toivottaa Liisukka

P.s turhautumisen huippu on se, kuin yrittää auttaa ihmistä, joka rimpuilee vastaan, kuin silli kuivalla maalla!