Tekisikö mun edes mieli hymyillä tosi typerästi ja kuunnella In Flamesia koko loppu ikäni? Tai vaan lojua ja muistella? Kirjoitella kaikkia liirunlaarun lyriikan pätkiä kaikki paperit täyteen?
No arvatkaa vain.
Miksi miksi miksi miksi miksi? Jos Karma uskallatkin (!) nyt tökätä tai edes osoittaa sormellasia tänne päinkään, niin oikeasti hankin sen haulikon ja ammun sut. Ja eiköhän tässä ole niitä pahoja asioita jo sattunut niin paljon, että olisi jo hyvien ja kivojen juttujen vuoro? Ainakin toivon tosiaan niin.
Mjutta mjutta, huomenna tämä tyttö lähtee taas vaihteeksi reissuun... Nukun jossainpäin Stadin puskia ainakin pari kolme seuraavaa yötä, jos joku ei satu kidnappaamaan mua ja viemään jonnekkin (toivottu vaihtoehto? voi kyllä) lämpimään. Mutta ihan kivaa tulee, keskiviikosta torstaihin jonottamaan kavereiden kanssa NW:tä, ja to iltana End Of You, sitten pitkästä aikaa Infernoon! Ja perjantaina Tuskaillaan ulkopuolella, ja illalla Amoral <3 Olen odottanut tätä taas ihan liian kauan, kaksi kuukautta on ihan liian pitkä aika!
Sitten pitäisi vielä jaksaa lauantai ja sunnuntai pilettää Kaisaniemessä :)
Tulkaa ihmeessä moikkaamaan jos näette jossain päin epämääräisen mytyn joka näyttää olevan sopivasti (ja vähän enemmänkin) sekaisin ja muistuttaa mua. Koska luultavasti se olen minä :D