IRC-Galleria

Jos joku haluaa olla oikein kiltti ja saada mut tosi onnelliseksi, voi hankkia mulle sellaisen kunnon vanhanajan teepannun. Se olisi kamalan tunnelmallinen, ja sen vihellystä voisi kuunnella aamuisin väsyneenä aamiaisella tarkastellessa maailmaa unihiekasta sumein silmin.

Mietin ja totesin, että aamut ovat aivan liian aliarvostettuja. Eikö se ole toisaalta vuorokauden parasta aikaa, kun istuu keittiössä katselemassa ulos aamun usvaa? Kipaista puolissa pukein hakemaan aamulehden postilaatikosta varhain ennenkuin muut ovat havahtuneet uuteen päivään? Juoda teetä ja upota mietteisiinsä, unelmiin... Valitettavasti koululautakunta ei näe asiaa yhtä kauniina.

Onhan se nyt mahdotonta nauttia siitä kun pitää pitkäksi venyneen illan jälkeen raahata itsensä puoliväkisin kovalle koulunpenkille puoliunessa kuuntelemaan asioita, jotka eivät välttämättä edes kiinnosta? Ja jossa unelmoinnista ja ajatusten harhailusta ei seuraa ainakaan mitään hyvää?

Aamuille pitäisi antaa aikaa, silloin on se aika vuorokaudesta, kun maailma näyttää kauneimmalta ja unen pehmeät haituvat kutittelevat vielä korvanlehdellä.