IRC-Galleria

Lagaan varmaan koneella nyt koko loppu yön katsomalla vanhoja kunnon piirrettyjä. Ensin löyty Prätkä Hiiret, sitten Vili Vilperi, sitten Barbababa, sitten Alfred J. Kwak, seuraavaksi vuorossa Maija Mehiläinen, Tohtori Sykerö... Miksen enää voi olla pikkunen ja vaan istua sohvan nurkassa katsomassa piirrettyjä, miksi pitää olla tietoinen maailmasta ja ajatella kauhean monimutkaisesti ja hankalasti?

Koulupäiviä jäljellä neljä. Koeviikolla kaksi koetta ja sen jälkeen vielä yksi. Keskiviikkona tekstitaidon kokeen jälkeisenä päivänä nukun ensin yli puolen päivän, sitten idlaan, katson piirrettyjä ja juon kaakaota, sitten käyn ajelemassa (no tietenkin ollaan optimisteja ja mun inssi tänä keskiviikkona menee läpi), käyn suihkussa ja linnottaudun sänkyyni lukemaan kaikkia niitä kirjoja mitä en ole ehtinyt koulun takia lukemaan. Ja luen niin pitkään kunnes nukahdan.

Ja kirjoituksiin alan lukea vasta muutaman lomapäivän jälkeen. Ah, odotan sitä hetkeä niin paljon. Ja sitten tietenkin löhöämisen lomassa toivon, että jostain ilmestyy duunipaikka ja kämppä ja kaikki paperiasiat hoituu itsestään. Toiveajattelua? Njääh.