Naisetko hankalia....?
- (mies) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo) Jaa. Miksi?
- (mies) No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- (vaimo) Onko tapahtunut jotain?
- (mies) Ei. Miten niin?
- (vaimo) No kun ostit kukkia.
- (mies) Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- (vaimo) Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä
perusteella?
- (mies) No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia
ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- (vaimo) Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoittaa meidän
suhteeseen.
- (mies ) No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- (vaimo) EN!
- (mies ) Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia, kun sä suutut niistä.
- (vaimo) En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- (mies ) Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- (vaimo) Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan, miksi sä ostit nyt.
- (mies ) Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten, jos niistä nousee poru.
- (vaimo) Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- (mies ) Täh? No haluan ostaa!
- (vaimo) Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle
kukkia? Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- (mies ) No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina
mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua
seksiä.
- (vaimo) Sä et siis halua mua?
- (mies ) Uskaltaakohan tähän vastata?
- (vaimo) Tulee vaan sellainen olo nyt, että sä et halua mua.
- (mies ) No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- (vaimo) Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan
seksiä.
- (mies ) Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja
mä ostin vaan kukkia.
- (vaimo) Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti
mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- (mies ) Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- (vaimo) Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että
on joku juju.
- (mies ) Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko
jotain ruokaa?
- (vaimo) SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukkapuskan kanssa ja sitten
kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten
palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- (mies ) En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä
huuda koko aikaa.
- (vaimo) AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että
tuon huomasit, että mä teen aina ruokaa?
-(mies ) Mä en sano nyt mitään.
- (vaimo) Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- (mies ) No uskaltaako tässä puhua, kun aina asia kääntyy väärin päin.
- (vaimo) Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- (mies ) Jaa tuomalla kukkia?
- (vaimo) Niin!
- (mies ) No nyt on selvä, että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- (vaimo) Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.
Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo
aloittaa:
- (vaimo) Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut, kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!
*
*