IRC-Galleria

Nyt vielä viiminen tupakka omalla partsilla ja sit meen omaan sänkyyn viimistä kertaa nukkumaan... Kyl on oikeesti astetta haikeampi olo.

Uusi elämä, here I come.

Hienoa kyllä aloittaa puhtaalta pöydältä. Nyt teen elämästäni paremman kuin mitä se on tähän asti ollut.

Kuulumisia tulee tappavan tasaiseen tahtiin, lupaan sen :)

No nii, ny on ooppeli taas tuulilasista takalasiin täysi. Viimeinen muuttomatka alkaa huomenna.

Haikea olo. Ei muuta lisättävää.

En meinaa vieläkään tajuta, et huomenna pitäis pakata auto valmiiksi lauantai aamua varten.

Tavaroita lojuu sikin sokin pitkin kämppää, onneksi on jonkin sortin muistilista, et tuleepahan edes ne mukaan mitä siinä lukee. Tärkeimmät lienee ponin paperit, samoin ypäjä paperit ja tietokone. Sekä tietty loput vaatteet, mun oma tyyny (lisäsin muuten sen just muistilistaan) ja ja ja... onhan tässä vaikka mitä. Ku sais ny edes pakattua noi kasaan :D Aamulla alan järjestää, vannon sen (tosin pakkohan se on, muuten jää jotain jälkeen)...

Mun tuurilla muistan kaikki muut tavarat tallilta, paitsi... (puolessa välissä matkaa tapahtuva kuvitteellinen tapahtuma) Avaan trailerin oven katsoakseni miten poni matkustaa "Voi helv, poni unohtu" :D

Njoo, tän hetkiset fiilikset on seuraavat -> Olen todella onnellinen ja innostunut, samalla mua jännittää niin paljon, ettei yhdetkään kisat ole ikän näi pal jännittäny. Eli voisin vaikka juurkohtanytheti oksentaa jännityksestä... Saapi kattoo saanko taaskaan nukuttua. Viimeyö meni suht hyvin, kaksi edellistä niin huonosti, et olin vaan pari tuntii aamulla pirtee ja loppu päivä meni täydessä koomassa. Ja se mikä paskinta, ku uni ei vaan tule :(

Noo eiköhän tää tästä lauantain jälkeen helpota.

Teleks - Siivet <3
http://www.youtube.com/watch?v=FuPvYdRGtkQ

Mä taisin jäädä kiinni tähdenlentoon
menin sen mukana
jo pitkän aikaa kaivannut oon enemmän sinua
kuin ketään muuta
mietin mihin kaikki oikein jäivät matkan varrella
oon ajatellut nämä yöt ja päivät enemmän sinua
kuin ketään muuta, kuin ketään muuta

Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
sen kaiken mitä niistä on jäljellä
niin sydän vähitellen arpeutuu
jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
se ainoo joka on mun mielessä
se olet sinä, ei kukaan muu

Miten voikaan kaikenlaiseen roskaan elämä kuulua
tarvitsen vierelleni nyt jos koskaan enemmän sinua
kuin ketään muuta, kuin ketään muuta

Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
sen kaiken mitä niistä on jäljellä
niin sydän vähitellen arpeutuu
jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
se ainoo joka on mun mielessä
se olet sinä, et kukaan muu

Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
sen kaiken mitä niistä on jäljellä
niin sydän vähitellen arpeutuu
jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
se ainoo joka on mun mielessä
se olet sinä, ei kukaan muu.

Don Hounot - Kauas Pois

Tässä huoneessa ei oo mitään, mitä tarvitsen
Tahdon kauas pois
Tässä huoneessa en voi olla tämän kauempaa
Tahdon kauas pois, mä lennän pakoon

Tässä kaupungissa ei oo mitään, mihin uskoisin
Tahdon kauas pois
Tässä kaupungissa en voi olla tämän kauempaa
Tahdon kauas pois, mä lennän pakoon

Tahdon kauas pois, lennän ulos kaupungista
Kauas pois, muille maille vierahille
Kauas pois, lentävällä matolla
Kauas pois, mä lennän pakoon

Tässä kaupungissa päivät muistuttavat toisiaan
Aistit turtuvat ja pää sekoaa
Tässä kaupungissa ajantaju katoaa
Loukkuun jään, jossen nyt pääse lähtemään

Ylle laidattoman meren
Alle aurinkoisen taivaan
Mä lennän pakoon



Muutopäivä on nyt sit lauantai 30.8.08 ja tuntuu kuin siihen olisi ikuisuus... Joko saa vaihtaa kaupungin galleriaan vaikka Turussa vielä olenkin... Musta tulee Nastoolalaane ja mulla on Avokki <3

F oli tosi kiva pitkästä aikaa. Kolmipala suussa, tasaisesti kahdella ohjalla ja hyvä muoto :) Kivaa oli ja huomenna uudestaan ;)

Viimeinen viikko Turussa ja siinä mielessä todella outo viikko, kun kissat ovat jo muuttaneet. Ekaa kertaa tässä kämpässä niin, ettei ole mitään lemmikkiä talossa.

Meinasin ratsastaa poninkin tänään piiiiitkästä aikaa. Joku kolmisen viikkoa ollut paussia kunnon tuuppauksesta ;) Toivottavasti poni on ny sit ehjänä ku meen tallille...

Kissat on vieläkin hiukan kummissaan, mut alkavat jo näyttää normaaleille. Tiivi piti kunnon naukumakonserttia Turusta Forssaan, siitä eteenpäin tais ääni lähteä ku naukuna vaimeni melkoisesti. Ei ollut kyllä kivaa kuultavaa/katsottavaa kun toinen läähättää hädissään koko matkan. Taavi otti rennosti ja nukkui.

Perille päästyämme Tiivi tuli heti ulos kuljetuskopista (tyyliin vihdoin tää matka loppu, nyt HETI ulos), Taavia sai houkutella tovin jos toisenkin ja lopulta työntää mökistä ulos. Turun päädyssä ei halunnut koppiin ja Nastolan päädyssä ei halunnut ulos ;)

Tiivi oli huomattavasti rohkeampi, oli heti tutkimassa uutta paikkaa. Taavi vain kyhjötti keittiön nurkassa korvat luimussa. Tiivi pakeni olkkarin sohvan alle ja kannoin Taavin lopulta perässä. Sielä kyhjöttivät reilun tunnin, jonka jälkeen Tiivi lähti uudelleen tutkimaan paikkoja. Jonkun aikaa odottelimme, että Taavi tulisi pois sohvan alta, mutta lopulta vedin sen pois sieltä ja niin alkoi matalaliidolla miehinen tutkimusmatka pitkin kämppää. Ikän en ole Taavia niin matalana nähnytkään, maha vaan viisti maata kun miekkonen ryömi pitkin lattioita siskonsa perässä.

Uteliaisuus kyllä voitti ja tutkimusmatkaa suoritettiin varovaisesti pitkin poikin. Suljettu vessan ja makuuhuoneen ovi olivat mielenkiintoisia. Ruokakippokin ja vessat löytyivät ja Taavilla olikin kova nälkä. Juku aika meni tutkiessa ja tutkimusmatkalaisia oli mukava seurailla. Naurua ja hämmästelyä riitti, kun mm -> makoilimme sohvalla ja aloin ihmetellä, missä kissat ovat. Nostin päätäni ja näin Taavin seisovan kuin suolapatsaan keittiön ovella ja tuijottaen olkkariin. Kurkotin lisää ja näin sohvanpäädyn takana Tiivin, jonka häntä oli paksu kuin halko, heikkoa murinaakin oli havaittavissa. Luuli vissiin Tiivi, että keittiöstä on tulossa talon oma kissa ja murisi tässä kohtaa kuin syötävä. Eteni poikittain kohti keittiötä ja Taavi sitten tuli reippaana miehenä vastaan ja kurnutti tervehdykseksi. "Joo, tuttuhan tämä oli" totesi Tiivi ja niin lähdettiin taas peräkanaa kohti uusia tutkimusmatkoja.

Parvekkeellakin oli kiva lukki, jota Julle käytti leikkivälineenä kissoille. Ei ne sitä si syöny, joten lensi lukki parvekkeelta loppuviimein alas, kun mä en niistä tykkää.

Yö oli mun mielestä rauhallinen, en herännyt kertaakaan siihen, että kissat olis jtn tehny. Julle sen puoleen heräsi joka kerta kun kissat tuli makuuhuoneeseen :( Makkarissa ei siis ole mattoa ja kun kynnet osu puulaminaattiin se riitti herätteeksi. Jullen sanoin, "ku täällä on normaalisti hiljaista ku avaruudessa" :D Ei täällä musta nytkään ollu sen kovempaa meteliä ;)

Kissat on nyt muuten tutstumassa vaatehuoneeseen, se onkin kiva paikka ja mä saan olla rauhassa kun eivät hyrrää mun ympärillä kokoaikaa ;)

Hmmh, mä suunnittelen täysillä mitä teen ruuaksi ja taidanpa alkaa taitelee täytettyjä paprikoita ja kesäkurpitsoja kera raikkaan salaatin ;) Kuulostaa niin hyvälle et aukeis jo kaupat et pääsis hakee aineksia. Jälkiruuaksi appelsiinirahkaa. Nams.

Onneksi tää mies on kaikkiruokanen ja syö mitä vaan, paitsi oliiveja, mikä ei sinäänsä haittaa kun en syö minäkään

Tää on niin epänormaalia tässä talossa, siis tää herääminen :D