IRC-Galleria

Kun alat yöllä miettimään mitä kummallisimpia juttuja, huomaat ihmismielen erikoislaatuisuuden. Mistä kumpuavat ideat? Näkymättömästä todellisuudesta, jonka vain taide voi paljastaa?
Oi Platon, Schopenhauer, Nietzsche auttakaa minua ymmärtämään itseänne!

Onko ajatusten synty jokin tekninen prosessi, joka toistaa itseään uudelleen ja uudelleen? Jos oletamme näin, voimme kysyä, mikä prosessissa muuttuu eri yksilöiden kohdalla. Määräävätkö fyysiset ominaisuutemme henkiset kykymme, fyysiset kykymme henkiset ominaisuutemme, henkiset kykymme fyysiset ominaisuutemme vaiko henkiset ominaisuutemme fyysiset kykymme? Hmh.. Mitähän Schopenhauer tähän vastaisi? Huutaisiko haudastaan, että elämä on kärsimystä ja tahtojen taistelua, pessimismiä ja Wagnerin riitasointuja?

voi voi.. milloin minusta tuli yksi heistä..aikuisista? "Silkkaa seksismiä, että Peter Pan on poika", alteregoni soimaa. Milloin minä aloin ikävystymään? Milloin minusta lopulta tulee kyyninen? Milloin loppuvat kaakaopussit? Sitten minä olen vanha, kun vaihdan kahviin.

Tiputtelen hiutaleita ylähyllyltä. Sinulla on käsissäsi siivilä, jolla yrität niitä pyydystää. Hiutaleet valuvat rautaisista aukoista läpi, pudoten kylmälle lattialle. Huokaisu jos toinenkin höyrystää hyisevää ilmaa.

Miksi koulumenestys määrittää onnistumistani ihmisenä? Miksi stressaan aina kaikesta? Mikä meni vikaan?

Jos olisin vanha, en kirjoittaisi tätä kolmen jälkeen yöllä. Jos olisin vanha, en tekisi sitä sinkku-yksiössäni. Jos olisin vanha, en pohtisi samoin. Mutta miksi väsymys, lihas- ja nivelkivut sekä roikkuva ryhti? Milloin huomaan ensimmäisen uurteen kasvojeni ihossa? Miten suhtaudun? Jos 19-vuotiaana pelkään vanhuutta tai ainakin sen tuomaa kyynisyyttä, pelkäänkö enää kymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä?

Jos olisin lintu, räpiköisinkö öljyssä jossain
jos susi umpihankien, ulvoisin kohta viimeistä kertaa
jos vielä lapsi, minkä väristä taivasta katselisin?