luulet että on kaunis kesä aamu. aurinko pilkottaa aina silloin tällöin pilven lomasta, ei ole liian kylmä eikä liian kuuma, tyttöä hymyilyttää. pitkästä aikaa hän voi todeta, että on onnellinen herättyään vaikka on vain nukkunut koko yön.
aamupalan jälkeen on hyvä aloittaa päivän työt. opintoihin olisi keskityttävä, mutta tyttö tuollainen miettii vain erästä poikaa. huulet kaartuvat hymyyn ja arkille pitäisi ilmestyä koulutehtävien oikeita vastauksia, mutta tytön paperille piirtyy vain tietty nimi. yhä uudestaan ja uudestaan.
tyttö haistelee hiuksiaan, paljasta ihoaan, jolla pojan kädet vielä tunteja sitten lepäsivät. kevyt tuulen vire avoimesta ikkunasta tuo mieleen hengityksen, joka yön pikkutunteina sai aikaan väristyksiä niskaa vasten.
päivä taittuu pilvillä tanssien. hetkelliset kosketukset. hetken viipyvät kaipaavat katseet. ne säilyttävät tunteen läpi tuntien. ulkona sataa, se on kaunista sadetta. ruudun takana istuu tyttö, tyttö perhosia vatsassaan ja toivoo, voi jospa se ei olisikaan vain ohikiitävää....
illan tullen alkaa jännitys kasvaa. tytön posket jo hieman punoittavat, enää muutama tunti.
asiat tapahtuvat nopeasti. poika katsoo suoraan ohi mitäännäkemättömin silmin, kyyneleet poskillaan juoksee tyttö ulos sateeseen. jostain kuuluu heinäsirkkojen siritystä, vaikka pisarat pirskoutuvat asfalttiin. talon yläkerran avoimesta ikkunasta kantautuu mielipuolista naurua, jossain jyrähtää. sisällä ullakon uumenissa lusifer ottaa pikkuvaimon syliinsä suunnatonta mielihyvää tuntien. terroristipariskunta on jälleen tuhonnut yhden maailman parisuhteista.
"enää ei mene kauaa niin maailma on pahempi paikka."