IRC-Galleria

kaija koota olen vissiin kuunnellut...;) empäs taas tiedä...päivät vaan näköjään menee eteenpäin...ei sel voi mitään tehä...
mun sydän on täynnä tyhjää...tai ainakin tuntuu siltä...miks tän täytyy satuttaa näin paljon...siis kaiken tän?!koko elämän?mut jassen takia mä jaksan...ja yhden toisenkin syyn takia...mun on vain pakko jaksaa..
milloin musta on tullut tälläinen ihminen?!
mä en ole pystynyt itkemään kunnolla yli kahteen viikkoon...ja kokoajan kurkussa tuntuu etten pysty hengittään ollenkaan...jokin yrittää estää sen..
mä olen niin paljon tehnyt virheitä ja saanut kokea niiden virheitten seuraukset...mut eikö ihminen opi virheistään?!...pitäisi ainakin oppia..tuskin kukaan haluaa kokea samaa tuskaa aina uudestaan ja uudestaan..vai?!
...."olisitpa täällä, kun on syksy ja mieleni sohjoinen, se näitä teitäni sulkee, eikä edes keväällä tunnu kääntyvän tämä tuuleni pohjoinen, vaan kauttani se kulkee...
olisitpa täällä, kun on kesä ja minä itseltäni katoilen, ja löydän taas jälleen, vaikka olet etäällä, ehkä talvi ja sinä saavutte hiljalleen ja minä siirryn vuodenajoissa viidenteen..."...