IRC-Galleria

Niin usein mietin
taaksejääneitä vuosia,
niitä kipeitä tunteita.

Pienen ihmisen suurta elämää,
kauniita muistoja pienestä ilosta,
todellisesta rakkaudesta.

Pienen sydämen naurusta kipeitä kosketuksia,
menetettyjä rakkaita,
tuhottuja vaaleanpunaisia unelmia.

Loukattuja katseita peilistä.

Etenkin sitä toivoa,
joka aamuisin ylös potkii
sateeseen mustaan.

Sitt stilla ett ögonblick,
känn vinden i ditt ansikte.
Blunda slappna av nu kan göra vad som helst.

"Niin otan avaimen salaa
laitan sen lukkoon sisään ja muistojen kirjan avaan.
Sitä halaan, luen sana sanast kannesta kanteen.
Ja tunnen kuinka vajoon takaisin muistojen hankeen.
Käsis kahleet joita en saa irti koskaan,
tosin haluun kaiken muistaa enkä niitä irti ottaa.
Mut nyt nukahdan mä hiljaa sun muistollesi,
sekä lupaan tuoda joka joulu kynttilän haudallesi."