IRC-Galleria

Luottamus punnitaan monessa osassa. Jokainen määrittelee luottamuksen itse. Jotkut ajattelevat luottamuksen siten, että salaisuuksia ei kerrota. Toiset eivät halua että heistä kerrotaan mitään eteenpäin.

Ystävä voi lainata toiselle rahaa ja luottaa ystävän sanaan kun sanotaan että se maksetaan silloin ja silloin.

Poikaystävä voi mennä ulos kavereiden kanssa, ja silloin tyttöystävä luottaa poikaystävän sanaan kun poikaystävä kertoo illastaan.

Sisaruksiin ja perheisiin luotetaan että he ovat aina paikalla, ja tiukan paikan sattuessa he auttavat tarpeensa mukaan.

Monet menettävät elämässään monta kertaa toisen luottamuksen, ja toiset eivät usko enää ihmisten sanoihin, kun kerran on jo valehdeltu aikaisemmin.

Olen tuntenut elämäni aikana monia ihmisiä, jotka valehtelevat mitä kummallisimmista asioista. Pienenä niistä ei välitetty, jokainen kertoi tarinansa mitä värikkäimmillä liiduilla.

Nykyään elämä on mustavalkoista toisille. On vain kahdenlaisia liituja, on totuuksia ja valheita. Minä valitsen mielummin totuuden tien kun kerron ihmisille itsestäni. Miksi valehtelisin jollekkin ihmiselle itsestäni, kun vuosien päästä tämä sama ihminen voisi seisoa vieressäni kun synnytän lapseni, menen naimisiin tai valmistun koulusta. Jos tästä ihmisestä tulisikin paras ystäväni.

Jo pienimmätkin valheet voivat olla toisille suuria. Ja kun niistä jää kiinni, voi ystävyyden menettää ikuisiksi ajoiksi. Ja kuka haluaisi menettää valehtelulla yksi kerrallaan ystävistään. Minä luotan siihen, että ystäväni kertovat minulle totuuden, niinkuin minäkin kerron heille.

Minä luotan.

Minä luotan ystäviini että he kertovat totuuden minulle, oli sitten kyse painosta, vaatteiden koosta, poikaystävistä, pettämisistä, lapsuuden lemmikistä, mistä tahansa pienestä ja isosta asiasta. Hyvästä tai pahasta.

Liian monta ihmistä olen jo tuntenut jotka ovat vääristäneet sanansa, vain näyttääkseen paremmalta minun silmin. Liian monta kertaa olen luottanut sokeasti ihmisiin lainatessani tavaroita, rahaa tai lainatessani jotain muuta arvokasta. Toiset ovat voineet lainata sanojani, ja kätkeytyneet niiden taakse. Ja eivät koskaan ole palauttaneet niitä. Toiset voivat lainata kolhujani ja tekeytyä niiden olevankin heidän. Toiset ovat ihmisiä jotka vievät jokaisen muiston ja jokaisen hyvän olon itselleen, jotta he tuntisivat olevansa jotain, ja se kenen luottamus viedään jäisi heidän varjoonsa tuntien olevansa yksin ja tyhjä. Koska ei ole mitään mitä ei olisi jo viety.

Olen kyllästynyt näihin ihmisiin jotka luulevat luottamuksen olevan vain pieni asia jokapäiväistä elämää. Minulle se on iso osa. Luotan työkavereihini, tuttuihin ihmisiin, perheeseen. Jos joku osa kaatuisi ja kuulisinkin luottaneeni turhaan, mihin luottaisin enää. Uskoisinko enää totuuteenkaan. En jaksa aina kysyä ihmisiltä onko tämä totta, kun yksi kertoo minulle toista. Ja kun kuulee asioita eri ihmisiltä, ja eri tilanteista, jää miettimään mikä näistä asioista onkaan se totuus. Ja kun senkin tietää vain yksi ihminen varmasti.

Luotan välillä liikaa ihmisten sanoihin. Nyt on tullut sen ajan loppu. Ihmisten pitää tehdä töitä jotta saisivat luottamuksensa takaisin minulta. Vain muutamaan ihmiseen enää luotan täysin, ja heidän sanoihinsa. Uusia ihmisiä pelkään päästää lähelle, jos luotankin heihin liikaa kertoessani itsestäni jotain, ja he käyttävät itä hyväkseen.

Niinkuin rakkaus, luottamuskin on ansaittava. Uudestaan ja uudestaan.

"It's gonna take T.R.U.S.T to keep our L.O.V.E" © Aaliyah

Ja oon kohta just niin 22-vuotias ku oon ja voin silti olla just niin tyhmä ku oon ja näyttää niin pissikseltä ku haluan. Voin tykätä Paris Hiltonista siks et se on rikas ja laiha ja tyhmä. Ja voin angstata just niin paljon kun haluan! Vaik oon helvetin fiksu en aio näyttää sitä ulospäin, koska riittää täysin hyvin et tiedän sen ite ;) Joten hajoilkaa homot rumiin naamoihinne ja tylsyyteenne. JA jännittäkää sitä et joku ei tykkääkään teistä, koska kaikki vihaa teitä

Ja ei nappaa kenenkään mielipiteet


JA kyllä rakastan itseäni paljon

Miks melkeen aina luvataan toiselle että pysytään ystävinä/kavereina
ja ei kummiskaan olla mitään?

TYHMÄÄ LUVATA JOS EI VOI PITÄÄ LUPAUSTAAN!

Millonkohan sitä viimeks on kuullu oikeesti jonkun
positiivisen uutisen? En edes muista!

Syksyn/talven aikana saanu kuulla liikaa huonoja uutisia
niin omalta osalta ja muidenkin. Millon jonkun molemmat vanhemmat
on kuollut tai muuta! Millon jollakin epäillään syöpää!

Tänään sain tietää et tutun vauva oli kuollu jouluna sen mahaan
ja sen ois pitäny syntyy helmikuussa :'( Nyt se on enkelityttö <3

Eiks täs elämäs oo oikeesti mitää hyvää enää?
Mä en ainakaan enää usko että ois!

Liian paljon ajatuksia päässää ja tuntuu, että olisiko tyhmää nyt pyytää anteeksi?
Anteeksi kun kiukustuin, tuntuu tyhmältä. Kaikki kaatui päälle,
ja purin sen sinuun ja sun sanoihin. Vaikeaa vain kun oikeasti poistin sen numeron..
Kiukkupussi ja neiti näsäviisas sekä jääräpää tuntuu vieläkin elävän täällä mun sisällä, se sama tyttö edelleen jonka joskus tunsit. Joka innostuu liikaa jokaisesta sanasta, jokaisesta lupauksesta. Ja sitten onkin tätä taas. On kaikki väärinpäin ja neiti ärrinpurrin täältä kurkistaa.

Kokeiltaisiinko ensi vuonna uudestaan, ystävyyttä kaunista perustaa? Vai haudataanko kaikki muistot sekä muut, jonnekkin puun vierustalle. Kumpikin ottaa askelia omaan suuntaansa, ja taakse ei saa kurkistaa. Anteeksi että huijaan, mutta taakseni kurkistan varmaan silloinkin. Kun edelleen osa ei halua tästä ystävyydestä taistelemista luovuttaa..

Kyllä, sama tyttö vieläkin, jolle luovuttaminen ei ole vaihtoehto, ei koskaan.

"I am a dreamer and when i wake,
You can't break my spirit - it's my dreams you take.
And as you move on, remember me,
Remember us and all we used to be.."

"Miks kaikki kaunis katoaa?
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin
en rauhaa sielulleni saa
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin"

Saispa aikaa käännettyy 10vuotta taaksepäin
ajan jolloin KAIKKI oli hyvin ja 2 tärkeintäkin oli
vielä hengissä silloin! Ton ensimmäisen menetyksen
jälkeen kaikki on ollu tulenarkaa ja taas tänää se
räjähti! Niin monesti toisen menetyksen jälkeen on
toivonut että ite olis ollu toisen tilalla. Antanu sille
mahollisuuden olla täällä ja ite menny tilalle.

Toivottavasti siellä jossain on ees parempi olla joskus.

Oispa niin vahva et pystyis jättää perheensä ja
sukunsa vaan taakse ja elää ite omaa elämäänsä
ja olla vaan itekseen eikä kenenkään edellä mainitseman
kaa olis tekemisissä kun kaikki menee kummiskin vaan riitelyks.

Tällä kertaa voi ainakin sanoa että riita EI TODELLAKAAN alkanu musta!
Osaa olla tässäkin maailmassa mustasukkasia ihmisiä ja ei sais edes
ite päättää kenen kanssa on tekemisissä vaikka kuinka ois täysikänen!

Teoria koe meni läpi mut vituttaa niin et ei kiinnosta ees koko autokoulukaan enää..
mitä jollain kortilla edes tekee?

PASKAA!!!

3 yötä enää jouluun. Kuinka se voi olla mahdollista. Vasta äskönhän mä vasta suunnittelin lahjojen ostamista, ja sunnuntaihin mennessä kaiken pitäisi olla valmista ja ne todellakin on. Enää ei puutu mitään paitsi se et mä osaisin olla kiltti joulunakin ja lauantaina suuntaan äidin luokse ja olla siellä sitten pari yötä. Onneksi joulu on vaan kerran vuodessa. Ei nää joulut oo tuntunu enää miltään 7vuoteen :( Ehkä sitten joskus taas tuntuu joltain JOS on omia pieniä tonttuja tai no se yksikin tonttu riittää sen joulun saamisen takasin. Saisi tämä pienikin lumi nyt vain pysyä maassa että vähän edes piristäisi mieltä.

Seuraavaksi onkin vuorossa uuden vuoden lupaukset. Viime vuonna en tainnut lupailla mitään ihmeempiä nyt aion:

*Aloittaa karkkilakko heti tammikuussa tai muuten helmikuu tulee olemaan tuskallinen ku ei muutenkaan saa syödä mitään pureskeltavaa :(
*Jos tää olo ei tästä ala muuttumaan paremmaks ni mennä jonnekin.


Ikinä ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan, ja millon mun matkani päättyy. Ainakin mä yritän, omilla voimillani.

********************************************************

Miten yks ihminen voi saada pasmat näin
sekaisin? Ja miten samainen ihminen voi olla ees niin sulonen kun on,
ei ainakaan toista tuu mieleen joka voittas ton :(
Aina sen nähtyy alkaa vaan kädet tärisee ja muutenkin ihan seko olo :´(
Henkisesti huono olo kun ei tiedä mistään mitään ja ei voi olla
seurassa samanlainen kuin ennen vaikka kuinka haluaisin.

Tullu taas viime aikoina liikaakin ajateltua kaikkia menneitä asioita
ja kaipaamaan mitä joskus oli! Ja miks niitä asioita ei vois saada
enää takas? Sillo ku kaikki tuntu niin hyvältä toisin ku nyt?

Miltä tuntuis jos sais illalla mennä nukkumaan toisen viereen ja
aamulla saisi herätä siitä ja lähteä töihin. Kesällä se ainakin tuntui
paljon paremmalta kuin nyt yksin herätessä. Nyt päivä alkaa vaan niin
paljon kauheemmin että sen olon takia vaan haluaisi jäädä nukkumaan
että ei tarvitsisi miettiä asioita päivästä toiseen muuttumalla suuntaan tai toiseen.

Miks mä en saa soittaa vaan ja kysyy pääseeks viekkuu nukkuun ja
olla sen kaa vaa! Ei oo paljoa pyydetty mut silti niin paljon, kun ei
tiedä toisen elämästä oikeestaan yhtään mitään!

Saispa vielä kertoo ne asiat sille toiselle ihan ite miten paljon se toinen
vaikuttaa omaan mieleen!

Anna anteeksi
että siivet selkääni
mä liian aikaisin kai sain

anteeksi siitä että
osa tahtoisi pois jo lentää
kauas täältä
mutta osa
tahtoo olla kanssasi
ikuisesti

jos ei olisi pakko kummankaan
koskaan lentää pois
olisi hyvä olla niin

kanna minut kotiin
minua väsyttää
anna anteeksi isi
minua pelottaa

anna anteeksi isi,
että siivet selkääni
mä liian aikaisin sain.

http://www.horoskooppi.com/lapsen_luonnekuvaus.html#

vesimies

Monet kasvattajat toteavat, että Vesimies-lapsi on helppo kasvattaa. Hieman tukea ja ymmärrystä ja hän irtoaa omille teilleen eikä jää etsimään lohtua tai auttajaa perhepiiristä pitkäksi aikaa. Pikku Vesimies pyrkii aina kohti suurinta mahdollista vapautta. Omaa tilaa ja aikaa hän keksii ja järjestää kaiken tavoin saadakseen tehdä mieluisia asioita. Mutta vapauden ja itsenäisyyden vuoksi hänestä ei tule yksinäistä. Päinvastoin, hän on sosiaalinen lapsi, joka mielellään on ”yksi meistä”, yksi perheessä, yksi mukava lapsi hiekkalaatikolla, rannalla, myöhemmin yksi kavereiden joukossa. Hänellä on ihailtava kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Hänessä on asiallisuutta ja älyllisyyttä, jolla hän luo puolueettoman vaikutuksen. Vesimies-lapsi on kovin cool – pikku älykkö tai selkeäjärkinen naapurin tenava, joka osaa valita varhain oikeita asioita, ihmisiä ja tilaisuuksia päästäkseen kasvamaan. Vesimies-lapsi tähyilee kauas ja on altis ottamaan onkeensa virikkeitä mistä tahansa. Vanhempien roolina on usein toimia koekenttänä, johon pieni Vesimies suuntaa ihanteelliset odotuksensa aikuisuudesta. Hän on aikaansa seuraava lapsi, joka vaistonvaraisesti tietää mitä tärkeitä muutoksia vanhempiensa ja ympäristönsä elämässä on tekeillä. Kaikki ne vaikuttavat hänen suuntautumiseen elämään myöhemmin. Hänestä kasvaa kaukokatseinen elämän tarkkailija ja älyllinen teoreetikko, joka katselee maailman menoa lintuperspektiivistä sekaantumatta elämän pohjavirtauksiin kovin syvälti.

Vesimies-lapsi solahtaa koulumaailman joukkoon sujuvasti. Hän on kotonaan suurissa porukoissa ja jengeissä ja voi olla aktiivinen jo pienenä ryhmien vetäjänä tai aatteellisena moottorina. Hänellä on ajatuksia, joita matkitaan, kadehditaan – tai pelätään. Hänellä on jostain syystä laajempi ymmärryksen piiri kuin useimmilla ikätovereillaan. Siksi hän joutuu usein varhain tekemisiin opettajien kanssa tasaveroisina ihmisinä. Vesimies koulussa voi joutua ottamaan vastuuta ja tulemaan oman ryhmänsä äänitorveksi. Vesimies suuntautuu helposti kohti teoreettisia aineita, luonnontieteitä tai yhteiskuntatieteitä, on erityisen innokas tietoyhteiskunnan edistäjä ja voi saada paljon vaikutteita tietokonetekniikasta tai mediasta myös opiskeluunsa.

************************************************************************

"Vesimies suuntautuu helposti kohti teoreettisia aineita, luonnontieteitä tai yhteiskuntatieteitä"

I HATE IT Xd

"olet oppinut kantapään kautta tien ihmisten sydämiin
ja Luoja tietää töitä teit että siinä kävisi niin

muistatko kun lupasit niin
saapuisit
sitten jouluna kotiin
ja saavuitkin"


toi tää ulkoinen synkkyys mieleen yläaste/lukio ajat ku kuuntelin NRJ:tä
ja vuodatin kyyneliä ihan vaan elämisen tuskasta ja onnesta.
kaikki oli silloin sata kertaista - tunteet, elämykset ja oivallukset .

"eikä sitä mieletöntä fiilistä, kun on ensi kertaa kännissä"

miksi kaikki tuntu 15 vuotiaana niin erilaiselta? miks talvet oli lumisempia, kesät aurinkoisempia, onnellisuus tuntu vatsanpohjassa ja viha vielä syvemmällä? joulukuiset päivätkin mateli hitaammin, nyt aika lentää aina vaan.

miksen enää voi sanoa, äiti mulla ei oo mitään tekemistä? äiti, mulla on liikaa tekemistä!
haluisin olla niin naivi kun olin ennen, haluisin pelätä pimeää ja isoja ihmisiä ja syödä lunta ja uskoa hammaskeijuun ja ikuiseen ystävyyteen ja ensirakkauteen. kaikkeen mikä ei oikeessa maailmassa merkitse mitään kenellekkään.

aikuistuminen on tylsintä mitä mulle on koskaan käyny.

*~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~*

"me lädettiin kouluun joka oli 200metrin päässä varmaan tuntia aikasemmin käyttiin meidän salaisessa jääpuutarhassa ja imettiin maailman isoimpia jääpuikkoja.

söin myrkkymarjoja syksyisin. pelkäsin humalaisia ja vihasin tupakkaa.
olin vielä pienempi. muistan kun varastettiin lähikaupasta purukumit jotka tuoksu sokerille ja siällä oli tarra. jauhettiin pihalla niitä ja itkettiin kun oltiin tehty väärin.

nykyisin kaikki on niin helvetin pinnallista ja yritän olla aikuinen. mietin elämän suurinta rakkautta ja putoan mun pumpulilinnoista kun taas tuli kusipää joka särki mun sydämen.

haluan olla pieni ja en halua tietää toisten ihmisten julmuutta.
en halua enää yksinäisiä öitä. en halua miettiä rahaa.
haluan olla pieni ja tahmata mun naaman särkänniemen nalletikkarilla joka ei edes maistu hyvälle.

tai ostaa erilaisia papukaija korviksia.
tai hervottoman isoja renkaita jossa on nuotteja.
haluan laittaa keltamustat lappuhaalarit
haluan vaan olla poikien kanssa lumisotaa ja tuntea perhosia
kun tuo ihana poika pesee mun kasvot lumella."


*~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~**~~*

Nykyää elämä on ihan tylsää, samaa päivästä toiseen.