IRC-Galleria

Se hyvä loppu 29.3.07 ennen kun kerkes
koskaan kunnolla alkaakaan! :(
Tekisin mitä vaan vaikka oottaisin vuosia
että saan sut takas <3 </3

Välitän oikeesti!

http://www.youtube.com/watch?v=nojWJ6-XmeQ

:D

2kuukaut sit olin tähän aikaan jossai heräämös pääpaketis :(
ja 7vuotta sit tänä päivänä pappa kuoli :'(
nyt mulla onkin sit pikkunen krapula :(

mut on tallottu maahan
rikottu liian monta kertaa
katseessani tyhjää
en voi periksi antaa.

**************************************

voisko joku kertoo mikä idea täs elämäs on?

Iso H
Uuteen duuniin tuhatta ja sataa kaahaa, sataa naamaan,
se ilmesty ku tyhjäst, tsygäl mersuu päin täböö lataa vaan.
Polvi hajalla, tuulilasist lävitte pää,
umpisolmus meitsin tsygä, voin vaan, itteeni syyttää.
Vaati kestävyyttä, asiat itelle selvittää,
niin paljon kesken, niin paljon mitä pitää viel yrittää.
Mut turha kuolemaa on sen enempää kelaa,
tajusin vast jälkeenpäin et oisin voinu vaik delaa,
Nyt mulle riittää et mä saan sen mitä mä tartten,
en elä mun elämää sitä mahdollist seuraavaa varten.
Mitä tulee eteen, läpi minkä vaa esteen,
ja vaikka tuntus ylivoimaselta, en lopeta kesken.
Ei oo kevyempää kävellä muiden kengis,
eikä, kukaan meist tuu selvii täst, elämäst hengis.
Loppuelämän eka on mun jokainen aamuni,
en pelkää kuolla, mut pelkään kuolla yksin niinku mun naapuri.

Elastinen
Kun meitsi lähtee, haudatkaa mut mun perheen sekaan,
oon valmis lähtee ekan ylös bondaa jessen kaa.
Vast kakskyt, mut voin jo sanoo et oon eläny,
oon joskus pelännyt, mutten enää nyt.
Herännyt elää täysil, mut en aio delaa turhaa,
luovuttajat haaskaa elämänsä tai sortuu itsemurhaan.
Monta nistii jo haudas, jotka ittensä ristiinnaulas,
aion saletisti mä kauas, ja kannan ristii kaulas.
Ei voi kunnol varautuu, henkisesti valmistautuu,
en aio lähtee suosiolla tai antautuu.
Jokainen pelaa korteil jotka jaettiin,
maalaa elämän kanvakselle väreil jotka sattu palettiin.
Kuolema on saletti, kukaan ei pääse karkuun,
mut kun mut pannaan arkkuun, en haluu et jengi parkuu.
Bailut päälle kirkkoon, skobet ja himo biittii,
ei huolta huomisesta kuhan vaan tänään on siistii.

Tasapaino
Joskus kun katoin yöl ulos, meitsi ei nähny ku tähdet,
mut nykyään toivon et katon sinne jonku tähden.
Kyseenalaistin Isän ku pakotti isän lähtee,
suutuin ku en saanu elää mun isän nähden.
Ehkä isä uhrautu, pelasti sil mun hengen,
se et selvisin sai mut uskoo enemmän ku ennen.
Mut päätin etten entten tentten sen eteen tee tenttei,
mut sydänt mun kädes mä pidän enteen.
Silti aina taitaa, vaivaa, ku aikaa, en kaivaa
voinu lisää isälle ostaa.
Ja koska selvisin autosta tost vaan,
se sai mut elämäs panosta nostaa, panostaa.
Pakosta nauttii, nii kauan ku tääl pysytään,
ja nykyään luultavasti vastaan uskon, jos kysytään.
Ja vaik tätä kaikkee on vaikee pistää lauseiks, niin,
(joku pelkää) ja yks niist on silti ainaki meitsi.

Miten nii muka oikeus aina voittaa?
Miten niin muka hyvyydellä elämässä pärjää?
Miten niin muka ei sais tehä muille sitä mitä ei halua niiden tekevän itelleen?
Miten niin muka se aina kostautuu?
Ku eihän se sillekkään kostaudu.
Se vaan hypnotisoi kaikki jollai lailla ja saa kaikki palvomaan maata sen jalkojen alla.
Vaikka se on ruma.
Vaikka se on ilikee.
Vaikka mä vihaan sitä.
Vaikka se tekee muille pahaa.
Vaikka mä en.
Miks muka hyvyydellä pärjää?
Miks muka pitäis mun hyvä olla?
Kun eihän sekään oo.
Kun ei se vaan oo.
Jos mä oisin ilkee...
Jos mä oisin rumempi...
Jos mä oisin idiootimpi...
Jos mä oisin inhottavampi ja dominoivampi...
Rakastaisitko mua?
Sekin saa olla onnellinen
Sekin saa olla...
En voi olla ilkee tai inhottava
En voi muuks muuttua.
Miks pitäis?
Siks että rakastaisit mua.
Siks että oisin onnellisempi.
Muttakun en oo.
Muttakun en vaan halua.
Vaikeinta on kun tiedän sun olevan onnellinen.(?)
Vaikeinta on sua vihata
Vaikeinta on sua rakastaa
Mutta kaikista vaikeinta olisi unohtaa.

Kai mun pitäisi vielä jaksaa,päivästä päivään samaa paskaa.
Mutta mä en jaksa enää,mä päästin irti,mä yritin,mä
rakastin,mä hajosin,ja sua kaipasin.Ehjäksi ei mua kukaan
ihminen enää saa,oon saanu kohdata liikaa kaikkea pahaa,
Kai minäkin saan päästää vihdoin irti,silti ymmärtäen ettet
ole enää mun ?

Jo ensi hetkestä me kaks yhdessä.
Toivoin niin paljon et tää juttu tulis kestää,
mut nyt puuttuu pala sydämestä
ja sen ympärillä vaan tää kova kilpi.
Mut kaikki ei menny, niinku onnellises filmis.
Ku päivän säteel siel, nyt nään vaan tummii pilvii.
Ja vaikee selittää, mut kahtii repii tää.
Oikeesti luulin et tää kaikki korjata ehitää
ja vaikee ajatella en voi sua enää koskee
ja miten koskin ne kyyneleet sun poskelt
ja mä luulin et sä voit pelastaa mut,
mut siin vaihees oikeesti mua mikään pelastanu.
Ja muistan, ku meit ei erottanu mikää,
joka ikisen hetken ku sain sust kiinni pitää.
Ehkä vaikeet uskoo, mut mä edelleen välitän.
Miten kaikki meni, kelaan edelleen mä sitä.

En pysty irti päästää.
En pysty nukkuu enkä safkaa.
Enkä saa sua silti mun päästä.
Mut mä tiedän, et mun on pakko jatkaa. (2x)

Eka ekat deitit eka johtaa halauksiin,
halaukset suudelmiin, suudelmat lupauksiin,
lupaukset seksiin, riitoihin, ongelmiin,
ongelmat eroihin, pirstoutuneisiin unelmiin.
Miksei koskaan pysty tajuta ajoissa?
Miks tarpeeks arvostaa toista vast sit ku se on poissa?
Just sillon, ku virheit ei voi korjaa enää.
Liian helppo pitää kaikkee itsestäänselvyytenä.
Hassuu, miten yhes hetkes kaikki muuttuu?
Yhes meil oli niin paljon, mut nyt se kaikki puuttuu.
Mut kai täst kaikest selvii jotenkin
ja kaiken tän jälkeen ollaan vahvempii jotenkin.
Ja tuut ain olee mun sydämes se pala.
Mis saan sut taas hymyilee, saan sua taas halaa.
Ja ehkä näin oli parempi molemmille, et mentiin erilleen.
Haluisin sanoo niin paljon,
mut en saa ees puolii paperille,
mut mä lupaan kertoo ne loputki.
Ja ainoo mitä toivon, et sul on kaikki hyvin,
koska sillon mä tiedän, et mul on kaikki hyvin.

Niin monet sanat edelleen kaduttaa mua,
oikeesti ikin ei ollu tarkotus satuttaa sua.

Varmaan meist jokasel on joskus menny tärkee ihmissuhde poikki, ja vaik kuin ois taistellu on silti menettäny sen rakkaan. Tää biisi kertoo siit milt must tuntu just sillon ku mulle kävi niin. Mut emmä tiä. Mä voin taas todeta, et mikä ei tapa, pelkästää vahvistaa. Kyl sä tiiät.

Ja mä jatkan tätä matkaa.

Ensi-ihastus on pieni pinkki
ujo Nasu, pelkää mut
katselee maailmaa vähän
kauempaa ja
vaaleanpunaisesti.

Ensirakkaus on paikasta
toiseen pomppiva Tiikeri
joka tekee ja myllertää ja
joskus satuttaakin
kaatamalla asioita liialla
innollaan.

Seuraavaksi tasainen iloinen
Nalle Puh jonka kanssa
kaikki on mukavaa ja hunaja
maistuu ja elämä on
tasaista, masukin kasvaa
pyöreäksi.

Vanhassa pitkässä suhteessa
tulee neuroottinen Kani joka
panikoi ja hätäilee ja
nalkuttaa ja muistaa aina
kritisoida kumppanin
hikisukkia ja kaikkea muuta
oleellista.

Suhteen kaaduttua tulee Ihaa
joka uskoo ettei saa ikinä
ketään, et on täysin
perseestä ja vittuku se
häntäkin aina irtoo ja pitää
naulata perseeseen.

<3

"Toinen tytöistä piirtää kukkia
Farkkujen lahkeisiin
Ja rakastuu aina pitkätukkaisiin poikiin
Toisella on niin kova ikävä
Ja se kantaa käsissään kyyneleitä.
Kaksi maailman kauneinta, kaksi maailman herkintä
Kaksi maailman pienintä."