Musta ei ikinä tuu typerää aikusta. Ne näyttää kiukkusilta, kävelee tympeen näkösinä ja kuuntelee humppaa. Sain tänään Rewell Centeristä ilmapallon (tai oikeestaan mä pyysin sellasta) ja muistelin miltä tuntu olla pieni... Jos olisin viel pieni, niin mä voisin illalla käpertyä äitin syliiin ja syödä karkkia (ei tarvis ajatella kokoajan et lihoo) ja kattoa tv:tä. Elämä oli silloon niin helppoa eikä tarvinnu ajatella turhia asioita (paitsi et mä ajattelin kyl silloonki ku olin pieni niin ihan liikaa). Nyt on vaan ongelmia, koulua, vloppuja ja perseitä, sydänsuruja ja muuta paskaa. Miksen mä vois kutistuu takasi eka luokkalaiseks ja mennä ekaa päivää kouluun. Tähän niin kyllästyy olemaan tällänen pikkuisoteini. Mä en haluu olla näin iso! Meen halaamaan mun ilmapalloa ja kertomaan sille mun murheet!