Vituttaa ku pelasin kortit päin persettä. Ois heti pitän soittaa kelaa ja vaatii kuntoutus uudelleekoulutus jne. Tai ees saikkua eikä vää olla "öh" parii kuukautta.
T kesärotan jälkimietteet
<rant>
Tosiaankin nelisen vuotta sitte mussa todettiin pitkä QT oireyhtymä, eli sydän perseilee "kivasti".
Armeijasta heitettiin sit vittuun, viikko sairaalas "allekirjota toi" noni voitte poistua.
No mitä vittua tein? Soitin iskälle "tuus hakee mut täält" ja kotia.
Eniten vituttaa tässä se, kun ei oikeen tienny et mitä pitäis tehä. Näin jälkikäteen miettien ois heti pitän marssia kelaan ja huudattaa niitä virkailijoita kunnes selvyys et mitä etuuksia mulle on mahdollista saada, kuntoutus/uudelleenkoulutus terveisin sydänvammalla ei paljo saa tehrä.
No sit ku työkkäriin parin viikon lääkärikäyntien diagnoosien yms jälkeen, ni mitä vittua olin muka vielä armeijan papereilla ku ei ollu viimeistä leimaa. Kilttinä poikana nielin sen ja odottelin neppaillen räkää kattoon josko sen leiman sais. Tänki ajan ois tietty voinnu toimeentulotukea nostaa, mut enhän siitä tiennyt vittuakaan.
No siinä sitte kirjottelin keväällä ylioppilaaks, ja kun armeijasta sai sen vikan leiman, ni olivat "joo oot kokopäivänen opiskelija!" T: TE. Eli neppailin räkää kattoon ja odotin josko sais ylioppilaslakin.
Sit ku lopult ois TE kela työttymyysrahaa, ni olin jo veljen kaverin avustuksella päässy töihin. JA kouluun haettu, ja päästy.
Ja sit loppukesäst taas kohtaukset ja tahdistin.
Vittu.
</rant>