Taas pitäisi jaksaa meuhkata kaikenlaisesta, ei vaan intoa aina riitä.
Internetin suodatuksesta on tehty hallituksen esitys, josta käy hienosti ilmi mitä operaattorien vapaaehtoisuus tarkoittaa. Se on tätä "joko teette tai sitten itkette ja teette" tyylistä vapaaehtoisuutta jossa vaihtoehtoja annetaan vapaaehtoinen suodatus ja pakotettu suodatus.
Esitys pohjustaa itseään sillä että tätä tehdään myös muualla pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa. Esitys selittää että tätä ovat ajamassa niin liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, sisäasiainministeriön ja valtakunnansyyttäjänviraston edustajatkin. Kyse lienee siitä että kukaan ei halua vastustaa näin arassa aiheessa koska se näyttäisi pahalta. Demokratia kun toimii myös passiivisesti, kansan äänellä on merkitys myös silloin kun edustaja pelkää mitä kansa mahtaisi sanoa jos jotain ei tehtäisi. Tämmöinen on naurettavaa ja antaa liioitellun paljon valtaa arkoja aiheita ajaville järjestöille.
Suodatukselle katsotaan olevan tarvetta ilmeisesti monien suurten lukujen takia, esimerkiksi muiden maiden suodatusjärjestelmien raportoimat "estomäärät" jotka eivät kuvaa yhtään mitään. Toinen numero on Pelastakaa Lapset ry:n nettivihjeen saama vihjemäärä, joka kertoo enemmänkin kansalaisten aktiivisuudesta kuin siitä miten paljon netistä löytyy lapsipornosivustoja. Pelastakaa Lapset ry ei tietenkään suostu kertomaan miten monta eri sivustoa on raportoitu, tai miten paljon ilmiannot koskevat samoja aineistoja. Mahtaako moisia tietoja olla kerättynäkään, ne kun eivät sovellu PR-käyttöön pienuudestaan johtuen.
Suodatuksen tullessa käyttöön voisin julkaista ohjeet siitä miten internetistä saa maksua vastaan tai ilmaiseksikin gigatolkulla lapsipornoa eivätkä palveluntarjoajat pystyisi sitä halutessaankaan estämään. Sensijaan laki antaa hienoja porsaanreikiä esimerkiksi p2p-liikenteen suodatukselle sillä perustein että p2p:tä käytetään lapsipornon levitykseen. Laillisilla käyttötarkoituksilla niin merkitystä, ministeriö on siunannut jo tämänlaisen toiminnan ja todennut hyväksyttäväksi että asiallinenkin liikenne kärsii kunhan edes vähän lapsipornoa suodattuu.
Ministeriössä ei ymmärretä miten internet toimii, tai miten tietokoneet toimivat. Kopion käsite taitaa olla täysin hukassa myös jos kuvitellaan että suodatetut kopiot jotenkin vähentäisivät lapsipornon määrää maailmasta. Jos yksi levityskanava kärsii, käytetään muita. Bonuksena ministeriö pitää huolen että levitystavat joilla materiaalin levittäjät ja hakijat on helppo selvittää eliminoidaan kokonaan. Mikäli suodatustoimiin jaksetaan panostetaan, tulevaisuudessa materiaalia voidaan levittää pääasiassa vain tavoin joita minkään maan viranomaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia jäljittää tai suodattaa. Kysyntä tai tarjonta eivät katoa mihinkään koska ne ovat kiinni ihmisistä ja sopeutuvat tilanteeseen.