Viime päivinä tullut kovasti mielen päälle vanhemmat tapahtumat. Lehdissä ovat aika-ajoin kirjoitelleet kunnallispolitiikko Paula Björkvistin kuolemantapauksesta; naisen mieshän tuomittiin murhasta elinkautiseen rangaistukseen. Asian yksityiskohdista on myös reposteltu kolmosen uutisia myöten aika reippaasti median puolella.
Vittumaista asiasta tekee se, että Björkvistin etunimi sattui olemaan sama kuin äidilläni, hän asui Jyväskylän lähellä, kuten äitini ja kuoli aviomiehensä tappamana kuten äitini, äitini tosin oli avioitunut uudestaan ja asuin tapahtuman aikana isäni luona. Myös motiivi oli jokseenkin sama, liitto oli hajoamassa. Kuolintapakin oli sama, jopa veitseniskujen määräkin oli sama, 69 kertaa. Aikaa tuohon kului Björkvistin tapauksessa tosin puolisen tuntia vähemmän, muutama minuutti. Myös Björkvistin mies yritti tappaa itseään, eikä onnistunut.
Mielenkiintoista miettiä, millä lailla omalle lapselleen selittää omia perhekuvioitaan. Taidan ottaa asian puheeksi vasta, kun toinen on siinä iässä, että voi ottaa isin kanssa kaljan.