IRC-Galleria

Joo, aamuöiseen hieman täydennystä.

Kastamisen aikana taktikoitiin hieman: syötimme pikkuisen aivan tajuttomaksi varttia ennen tilaisuutta. Tällä saavutettiin kaksi etua:
1) Pikkuinen nukkui aivan umpiunessa alusta loppuun.
2) Vartin ennakko esti pikkuista pulauttamasta kastamisseremonian aikana.

Hieman meinasi olla liikuttava tilaisuus, itse kullakin oli tippa silmässä. Pidin itse Ilonaa sylissäni kastamisen ajan ja pikkuisen tuhistessa siinä pieni hymy kasvoillaan alkoi kummasti silmiä räpytyttämään. Kastamisen teki sama pappi, kuin meidän vihkimisemme, joten senkin vuoksi tunnetta oli enemmän ilmassa kuin ennalta osasi arvatakkaan.
Itse veden valelu päähänkin sujui hyvin: pientä ininää vain pääsi, joka peitti varsin oivallisesti Ilonalta samanaikaisesti vaippaan päässeen turahduksen. :) Unet jatkuivat samantien.

Nyt vain pitäisi alkaa totutella siihen, että Ilonaa voi kutsua nimellään myös julkisesti. Tähän saakka on tullut käytettyä kaikenlaisia kiertoilmaisuja.