IRC-Galleria

Lomalta takaisin palatessa on mukavaa huomata, että pakkaset ja lumisateet ovat alkaneet. Autokin oli parkkipaikalla kauniin, paksun jääkerroksen peitossa. Keskuslukko sentään toimi, kun se on kauko-ohjauksella. Lukkopesät sensijaan olivat täynnä jäätynyttä vettä.
Startatessa huomaisin, että akku oli tyhjentynyt viikon aikana pakkasessa. Kauppakeikka pitikin siis heittää pyörällä. Onneksi pakkasessa seisonut fillari oli jäätynyt ykkösvaihteelle, että sai lämpimikseen polkea oikein tosissaan. <3
Siinä sitten kymmenen jälkeen vasta ostettua akkulaturia konepellin alle asennellessa keskellä talvista viimaa kävi mielessä, että voisi sitä päiväänsä muullakin lailla viettää.

Aika jännä juttu tämä gallerian päiväkirja. Kakarana kaikki tytöt pitivät päiväkirjaansa kaapissa, lukkojen takana, lukittuna ja pinnoitettuna kauttaaltaan botuliinitoksiinilla ja poloniumilla, ettei kukaan vain saisi luettua siihen kirjoitettuja ajatuksia tai ainakaan eläisi sen jälkeen. Nykyisellään taas kirjoitetaan tällaisia kaikkien luettavissa olevia rivejä. Tästä voisi vetää vaikka minkälaisia johtopäätelmiä. Varsinkin kun itsekin tänne kirjoittaa.

Tuossa lomareissulla kanarialla huomasi taas, että mikä on oma mittakaava suhteessa ympäristöön. Gran Canaria on kärpäsenpaskan kokoinen läntti Atlantilla. Otettiin auto ja ajettiin vuoristoon saarella. Pieni nurkka saaresta, jossa oltiin sai minut kokemaan itseni kärpäsenpaskan ajatuksen kokoiseksi.
Hotellilla katseltiin parvekkeelta tähtitaivasta ja siinä kyllä mielsi aika hyvin, että kuinka olematon pölypallon ajatuksen vinouma tämäkin planeetta loppujen lopuksi on avaruudessa.
Siinä voikin sitten miettiä, että miten tänään parantaisi maailmaa. Ehkä kannattaisi aloittaa vaikka ystävistään eikä maailmankaikkeuden pelastamisesta.

Kanarialla
palmun alla
ei tarvi palella

Juodaan olutta
tsiigataan peboja
hiekkaa varpaissa

runopoika istuu rannalla
rannan sannalla
nypertää runoja
vailla taitoa.

Lomalle, lomps!

Hittolainen. Vähänkö mukava lähteä lomareissulle silloin, kun kaikki muut ovat palanneet töihin. Tuli varattua äkkilähtö tällä lailla tammikuun puolivälissä ihan vain siksi, että se on halpa, mutta nyt huomasikin, että tässä pääsee ilkkumaan työkavereillekin! Hähä.

Eilen sain tytöltä potkun naamaani. Potkija tosin asuu Katrin masussa ja on kooltaan noin puolikiloinen. Poskea kun piti massua vasten, niin sieltä yllättäen tökättiin takaisin, hyvin hennosti toki. Ensimmäistä kertaa elämässä sai tuntea oman lapsensa liikkeen. Meinaa vieläkin liikuttaa. :)

Sitä kun joskus luuli osaavansa ajaa. Ja paskat.

http://www.boatertalk.com/forum/LiquidLounge/1123844

Hittolainen että viime aikoina on tullut runsaasti aivolukkoja. Siis sellaisia, että kun on tavoitteena osallistua keskusteluun, niin ainoa mitä saa sanottua on: Mitenköhän tuo on, siis... ööö.... öööööööö... mitä mää meinasin sanoa?

Vähän niinkuin nyt. Avasi päiväkirjan, meinasi kirjoittaa jotain ja taas tuli vain pari riviä molotusta. Pitäiskö deletoida? En jaksa.

Ei perse.

Pakko oli tulla töihin kun lomapäivät menee tammikuussa matkustellessa. Kerrankin sellainen pakkotilanne, että töitä pitäis tehä: mitä nopeammin puuhaa päivän hommat, sitä aiemmin pääsee pois. Saattaa jopa porlkupyörien kattelu työkoneella jäädä väliin (!!).

Edelleenkin sitä mieltä, että sukulaisia ei kannata nähdä jouluna. Oli kiva aatto kahdestaan Katrin kanssa kotona. Syötiin hyvin, nukuttiin paljon, ..., ja lahjatkin saatiin vaihdettua. Ei sukkulointia paikasta toiseen tai turhaa ressiä. Ens vuonna taas uusiksi, jo kuudetta kertaa :)