IRC-Galleria

Tohtori teki eilen valtavan suoritteen onkimalla reidestäni pitkän(n.30 cm), mutta ei niinkään paksun jänteen ja asentamalla sen ruuvein rei'ittämiinsä sääri- ja polviluuhuni. Eturistisiteeni rehabilitaation ansiosta polvestani pitäisi jälleen tulla stabiili. Sain seurata operaatiota aitiopaikalta, tosin olivat peittäneet kankaalla parhaimmat näkymät, mutta tohtori välillä esitteli jännettäni ja totesi sen normaalia paksummaksi sekä hyvin sopivaksi tulevaan tehtäväänsä. Äänitehosteet olivat sen sijaan huomattavasti näkymiä tasokkaammat, ja päättelinkin niiden olevan peräisin jostain remonttiohjelmasta tai metallipajalta. Äänen perusteella akkuporakoneen tunnistin olevan Metabon 16v:nen, olinhan itse käyttänyt juuri sellaista yläasteen teknisentyön tunnilla ruuvatessani opettajan puukengät lattiaan kiinni. Kun huone täyttyi metallin kilahduksista lekan osuessa koipeeni asennettaviin ruuveihin ja momenttiräikän raksutukseta tohtorin hienosäätäessään niitä, mieleeni tulvivat ne kaikki hienot hetket metallityömiehenä kesätyöpäikassani, esimerkiksi, harva on kokenut sen hienon tunteen kun metalli taipuu. Juuri kun luulin tohtorin pääsevän kliimaksiin ja suorittavan jotain vielä valtavampaa, hän päättää ottaa neulan ja langan käsiinsä ja ummistaa tekemänsä aukot. Kättely, kiitos, hei ja kotiin kepittelemään viideksi viikoksi. Hei hei ulkomaailma.