Näen tuon puhtaan valkoisen kirkkauden yllättäen sivulla
Mutta tämän sydämen kyyneleet yhä virtaavat
Päättynyt tämä muoto
Onnellisuus oli kehittynyt tähän juhlasaliin
Hymyilen vaikka olen surullinen
Kun katson valan suudelmaa
En elä täydellistä elämää jota kutsutaan (normaaliksi) elämäksi, vai elänkö?
Nyt siunatut suosionosoitukset paistavat heille.
ihminen jota kutsuin rakastajaksi hymyilee tuolla
Nuo sanat, tuo talo ja tuo paikka
Vaikka tuo kaikki on muistoissani, sinä et ole täällä.
Kunnes eilen yhä itkin ja itkin, mutta
pyydän antakaa minun unohtaa tuo rakastamani ihminen
Olen täällä, tässä paikkassa, tänne minne oikeasti kuulun
Ja minä olen aina ajatellut että tämä on kaikkein arvokkain asia kuin mikään muu, miten vaan
Nyt siunatut suosion osoitukset paistavat heille.
Ihminen jota kutsuin rakastajaksi, hymyilee tuolla
olet muistoissani.