Eräänä aamuna Ainiel heräsi pienen kotinsa sängyltä. Päässä tuntui hassulta. "Olenkohan varmasti kotona? Kuka minä olen?" pohti hän kummissaan. Pian hänen katseensa osui sängyllä lojuvaan esineeseen. Hän otti sen käsiinsä ja tutkiskeli sitä. Vedettyään empiirisen tutkimusmateriaalinsa yhteen hän päätteli, että oli ehkä saattanut sammua esine päässään. Korvissa saattoi ehkä tuntua hieman oudolta, mutta nyt oli päästävä selvittämään asiaa. (P.S. Esine on iPod ja kuulokkeet mutta tämä tarina sijoittuu kauas, kauas jossa oli kauan kauan sitten, joten emme voi käytttää sitä sanaa tarinassamme. Tyhjäntoimittajan huom.)
Asian selvittämiseksi oli matkattava pitkä ja kivinen matka Olodhuonean luoliin, jossa vanha Machintosfrodo-kertoisi hänelle vastauksen. Hän keräsi voimansa ja lähti matkaan. Pian hän jo seisoikin Machintosfrodon (aika tyhmä nimi jannulla muute) ja kysyi kysymyksensä. M. mietti hetken ja vastasi: Oli kappale ensimmäinen, minkä sulokorvillasi kuulit, lääh lääh, soitettu 4:39 nykyistä aikaa, ja viimeinen 9 josta oli 11 minuuttia erkaannuttu. Joten 4 tuntia ja 28 minuuttia olit kuunnellut sulosointuja, sfäärien musiikkia.
Että sellasta tänään.