IRC-Galleria

Fantasian mestarit

Pienten pupujen kylä
Osa 1 / 920

Eräänä kauniina päivänä, viikko juhannuksen jälkeen, löysi Matti sienen, jonka ulkomuotoa hän kovasti ihmetteli. Hän vei sen mitä pikimmiten äidilleen kysyäkseen, mikä sieni oli kyseessä. Kotona äiti otti sienen käteensä ja tutki sitä pitkään ja hartaasti, kuin odottaen, että se alkaisi puhua. Hän rypisti kulmiaaan ja kysäisi totisena: ”Kuules Matti, mistä sinä tämän löysit?” Matti pelästyi äitinsä ronskia ilmettä ja pissasi housuun. ”Tule niin näytän!”
Niin Matti ja hänen äitinsä – välittämättä myöhäisestä kellonajasta – tarpoivat metsän läpi tahdottuun paikkaan. He tulivat järven rantaan, jota reunustivat runsaslehtiset koivut ja tuhannet kukkaset; seljan väriset. Matti tyrkkäsi äitinsä järveen ja he nauroivat makeasti. ”Taisit huijata minua, Matti!” äiti kikatti. ”Ei se sieni tainnut täältä olla, eihän?” Matti pudisti päätään ja osoitti järven rantaan parkkeerattua venettä.
Vene oli tehty pajunköydestä ja sen kokkaa koristi uljas lohikäärme, jolla oli suipot korvat ja joka puhui haltiakieltä. Kuu kimmelsi ja sai Matin äiteineen näyttämään uhkeilta sotureilta. Vene lipui hiljalleen heidän vierelleen ja sanoi ”Wadaganza laorem mithril ahi hi hi.”